Yksinäisyys lisääntyy, jaksaminen koetuksella

Sosiaalinen eristys ja rutiinien puuttuminen haastavat erityisesti yksin asuvien kehitysvammaisten henkilöiden mielenterveyttä korona-aikana. Myös vammaisperheiden jaksaminen huolestuttaa edelleen, kun sosiaalinen eristäytyminen jatkuu ja moni tukitoimi on supistettu tai poistunut.

Erityislasten vanhempia pelottaa poikkeusoloissa vietettävä kesä. Kesälomaleirien perumiset ja kesän lomitusten supistuminen kuormittavat jo ennestään poikkeusoloissa väsyneitä vanhempia. Uupumus on suurinta yksinhuoltajaperheissä, joissa on erityistä tukea tarvitseva lapsi.

Omaisilta saatujen yhteydenottojen mukaan asumisessa tulisi panostaa erityisesti mielekkään toiminnan tarjoamiseen sekä ulkoilun ja liikunnan mahdollistamiseen. Näiden avulla voidaan vähentää haastavaa käyttäytymistä ja ahdistusta. Joissakin tapauksissa vanhemmat ovat päätyneet ottamaan aikuiset lapsensa kotiin tilanteissa, joissa kaikki ryhmätoiminta on lopetettu ja asumisyksiköissä ei järjestetä aktiviteetteja.

Toimeentulo tiukilla

Kehitysvammaisten ihmisten vähävaraisuus näyttäytyy poikkeusoloissa uudella tavalla. Kun päiväaikaiset toiminnot ovat sulkeneet ovensa, on myös kehitysvammaisia henkilöitä hakeutunut ruoka- ja leipäjonoihin. Tätä selittää se, että useissa päiväaikaisissa palveluissa on ruokailumahdollisuus ja monilla yksin asuvilla ruoan valmistaminen tai sen nauttiminen vaatisi tukea, jota nyt ei ole saatavilla.

Omaishoidontuen määrän nostamisessa on kuntien välillä vaihtelevia käytäntöjä. Jotkut kunnat ovat nostaneet omaishoidontuen määrää, eli poistaneet n. 30 % vähennyksen koulunkäyntiin tai päivähoitoon osallistumisen vuoksi. Omaishoitajan on kuitenkin itse oltava aktiivinen ja vaadittava korotusta.

Joissakin kunnissa sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä ja tarkistaa, miten kotona menee. Moni vanhempi kokee, että kunnissa ei löydy ymmärrystä hankalaan tilanteeseen ja toivoo joustavampia ratkaisuja arkeen.

Erityisopetuksen haasteet

Osa vanhemmista pitää lapsiaan kotona tartuntariskin minimoimiseksi, vaikka lapsella on erityisen tuen päätös ja oikeus lähiopetukseen. He eivät saa minkäänlaista tukea kotiin ja jaksaminen on koetuksella. Etätyön yhdistäminen lapsen koulunkäynnin tukemiseen on osoittautunut monille mahdottomaksi.

Kuntien tulee turvata poikkeustilanteessakin kaikkien oppilaiden oikeus oppimiseen. Opetus ja opetukseen myönnetty tuki eivät voi jäädä vanhemman toteutettavaksi.

Ongelmia on myös toisen asteen erityisopetuksessa. Moni oppilas tarvitsisi enemmän tukea kuin koulu on pystynyt järjestämään. Erityisesti opintonsa päättävien on ollut vaikea saada toteutettua tutkintoon liittyvät näytöt.

Terveydenhuollon ja kuntoutuksen huolet

Osa kuntoutuksen saajista kuuluu riskiryhmiin eikä fysioterapiakuntoutusta ole pystytty tämän takia toteuttamaan. Osalle asiakkaista fysioterapiaa toteutetaan asiakkaan ja terapeutin suostumukseen perustuen. Kaikkia terapioita ei voi toteuttaa etänä, esimerkiksi puheterapia, fysioterapia ja kommunikoinnin ohjaus vaativat usein lähikontaktin. Terapian loppuminen aiheuttaa huolta opittujen taitojen taantumisesta ja pahimmillaan toimintakyvyn heikkenemistä.

Henkilökohtaisen avun toteuttamisen haasteet

Asumisyksiköissä asuvien henkilökohtaisen avun käynnit on pitkälti peruttu. Omassa kodissa asuvien henkilöiden kohdalla avustajan tapaamiset sen sijaan jatkuvat. On käynyt jopa niin, että tuetun asumisen kotikäynnit on lakkautettu ja avustaja on ainoa, joka käy asukkaan kotona.

Työntekijöiden kuormitus kasvanut

Henkilöstöresurssien riittävyys suhteessa asiakkaiden palveluiden tarpeiden lisääntymiseen on iso haaste pandemian kaltaisessa tilanteessa. Kun ryhmä-, päivä- ja työtoiminnat ovat suljettuina, asiakkaiden tuen tarve on huomattavasti muuttunut ja lisääntynyt.

Henkilökunnalla on henkisiä paineita, kun he työskentelevät epävarmassa ja vaativassa tilanteessa. Suojavarusteiden saatavuus ja riittävyys aiheuttavat epävarmuutta ja huolta.

Kehitysvamma-alan järjestöt kokoavat ja välittävät valtioneuvostolle viikoittain tietoa kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä tilanteesta koronapandemian poikkeusoloissa.

Lisätietoja: johtaja Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto, p. 040 741 6179