Kehitysvammaliitto logo – Linkki etusivulle

Kehitysvammaisten ihmisten, omaisten ja työntekijöiden yhteydenotot kehitysvamma-alan järjestöihin ovat lisääntyneet koronaepidemian myötä. Yhteydenotot ja kentältä saatu tieto kertovat, että turvattomuuden tunne, pelot ja yksinäisyys ovat yleisiä.

Huolten aiheita ovat olleet mm.:

  • yksinäisyys ja sosiaalisten suhteiden vähäisyys sekä vaikeudet ylläpitää yhteyksiä
  • oma tai läheisen sairastuminen ja huoli vanhemman menettämisestä
  • terveydenhuoltoon pääsy ja oikeus tehohoitoon
  • vamman vaikutus siihen, kuuluuko riskiryhmään sekä
  • Suomen taloustilanteen heikkeneminen ja vaikutukset omaan arkeen.

Sosiaalisen yhteydenpidon puute lisää masennuksen kokemista ja syntymistä erityisesti

  • yksin asuvilla kehitysvammaisilla aikuisilla,
  • verkkopalvelujen ulkopuolella olevilla omaishoitajilla
  • sekä kuormittuneissa erityislasten perheissä.

Työ- ja päivätoimintakeskusten sulkeminen näkyy lisääntyneenä ahdistuksena ja hermostumisena. Haasteet omien tunteiden tunnistamisessa ja omasta olosta puhumisessa sekä päivittäisten rutiinien muuttuminen ja puuttuminen aiheuttavat epävarmuutta.

Korona kuormittaa vammaisten lasten perheitä

Koronaepidemia vaikeuttaa monin tavoin vammaisten lasten perheiden elämää. Tilapäishoitopaikkoja suljetaan tai kehotetaan välttämään. Tästä kärsivät etenkin perheet, joissa on vain yksi vanhempi tai useampi erityistä tukea tarvitseva lapsi hoidettavana.

Omaishoitotilannetta tai kehitysvammaisen henkilön perheen jaksamista tukevat palvelut ovat merkittävästi vähentyneet. Perheiden jaksamisessa on suuria haasteita jo nyt ja ne lisääntyvät lähiviikkoina. Perheet, joissa omat voimavarat ovat jo valmiiksi vähissä ja joissa töiden tekeminen ei onnistu etänä tai on monta erityistä tukea tarvitsevaa ja hoidettavaa lasta, ovat tukalassa tilanteessa.

Omaisia huolettaa, mitä tapahtuu, jos kehitysvammainen (aikuinen) lapsi tai itse sairastuu koronaan. Saako omainen tulla mukaan sairaalaan, jos henkilö esimerkiksi tarvitsee tukea kommunikoimiseen? Kuka huolehtii kehitysvammaisesta henkilöstä, joka asuu omaisen luona ja omainen joutuu sairaalahoitoon?

Monien perheiden toimeentulo vaarantuu, kun ainakin toinen vanhemmista joutuu jäämään kotiin hoitamaan erityislasta tai aikuista kehitysvammaista koulujen ja työ- ja päivätoimintojen ollessa kiinni. Lääkkeiden, kelakyytien ja sairaalahoidon maksukatot ovat vasta täyttymässä, mutta juoksevat edelleen. Ruokakustannukset lisääntyvät kaikkien ollessa kotona. Kouluruokailuun osallistuminen ei ole mahdollista riskiryhmille.

Haasteet erityisopetuksessa

Erityisopetuksen oppilailla on virallisesti mahdollisuus saada opetusta omassa koulussaan, mutta todellisuudessa käytännöt vaihtelevat kunnittain, riippuen koulusta ja lääkäreistä. OKM:n mukaan 9% oppilaista, joilla on erityinen tuki tai pidennetty oppivelvollisuus, osallistuu lähiopetukseen. Suurin osa lapsista ja nuorista on kotona. Osa perheistä on kokenut opetustoimen puolelta vahvaa painetta ottaa lapset kotiin siitä huolimatta, ettei heidän etäopetuksensa ole mahdollista. Osa pitää lapsen kotona omalla harkinnalla, osa on saanut ohjeistuksen lääkäriltä. Koulussa olevien lasten perheitä ja opettajia huolettaa tartuntavaara.

Erityisopetuksen oppilaiden avustajien työsuhteiden järjestelykäytännöt vaihtelevat: osa on lomautettu, osa työskentelee normaalisti, avustaa etäopetuksessa tai on suunnitelmia siirtää heidät muihin sote-tehtäviin. Hyvänä käytäntönä avustaja on jalkautunut oppilaan kotiin antamaan ohjausta.

Yksinäisyyttä ja kirjavia palveluja

Yksin asuvat kehitysvammaiset ja muut tukea tarvitsevat henkilöt ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Palveluihin liittyvät käytännöt vaihtelevat eri puolilla maata. Osa palveluntuottajista on lisännyt kotiin saatavia tukikäyntejä. Osa on vähentänyt kotiin vietävää tukea ja lisännyt puhelintukea. Kehitysvammaisten henkilöiden tarve keskustella ja soitot asumisen ohjaajille ovat lisääntyneet. Kaikilla ei ole omaisia tai suhdetta palveluihin.

Asiakkaiden eristämistä koskevat käytännöt ja muiden asiakkaiden suojaaminen sekä itsemääräämisoikeuden ja rajoitustoimenpiteiden välinen suhde herättävät kysymyksiä ryhmämuotoisessa asumisessa. Kehitysvammaisten asukkaiden kyky kestää poikkeustilannetta vaihtelee ja haastava käytös lisääntyy, jos päivittäistä toimintaa ei ole riittävästi.

Lisätietoja: Kansalaisuusyksikön johtaja Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto, p. 09 3480 9254, susanna.hintsala(at)kvl.fi