Kehitysvammaliitto logo – Linkki etusivulle

YK:n vammaissopimus on merkittävin oikeudellinen uudistus Suomessa vuosikymmeniin.

Vammaisia ihmisiä ei voi enää syrjäyttää omaa elämäänsä koskevasta päätöksenteosta 10.6. voimaan tulevan YK:n vammaissopimuksen myötä. Kehitysvammaliitto pitää YK-sopimusta merkittävimpänä vammaisten ihmisten elämää koskevana oikeudellisena uudistuksena vuosikymmeniin.

Sopimuksessa on paljon konkreettisia velvoitteita erityisesti julkiselle sektorille, mutta myös yksityisille palveluille, jotka on suunnattu kaikille kansalaisille. Sopimus sitoo lainsäädännön tavoin.

Tietoa ymmärrettävässä muodossa

Sopimuksen artikla 9 velvoittaa muun muassa kehittämään esteettömyyttä ja varmistamaan, että tietoa tarjotaan helposti luettavassa ja ymmärrettävässä muodossa. Tällöin se saavuttaa myös ihmiset, joilla on vaikeuksia oppimisessa ja ymmärtämisessä.

”Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi selkokielistä viestintää. Kehitysvammaliiton Selkokeskuksen tekemän tarvearvion mukaan Suomessa on puoli miljoonaa ihmistä, jotka tarvitsevat selkokieltä”, Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Marianna Ohtonen sanoo.

”Ilman tietoa ihmisellä ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa. Tiedonsaanti on edellytys sille, että ihminen voi vaikuttaa yhteiskunnassa ja tehdä omaa elämäänsä koskevia ratkaisuja”, Ohtonen korostaa.

Samaisen artiklan 9 mukaan tieto- ja viestintäteknologian avulla tarjottavien palvelujen tulee olla helppokäyttöisiä ja kaikkien saavutettavissa.

”Tämä on erityisen merkittävä velvoite yhteiskunnassa, jossa tieto ja myös palvelut siirtyvät yhä enemmän verkkoon. Palveluntarjoajien tulee huolehtia siitä, että verkkopalvelut soveltuvat myös ihmisille, joilla on ongelmia ymmärtämisessä tai tietokoneen käytössä”, Ohtonen toteaa.

Kaikille yhteiseen kouluun

Sopimuksen artikla 24 edellyttää, että vammaisia ihmisiä ei suljeta yleisen koulutusjärjestelmän ulkopuolelle. Vammaisten henkilöiden tulee päästä koulutukseen yhdenvertaisesti muiden kanssa niissä yhteisöissä, joissa he elävät. Vammaisten henkilöiden tulee saada yleisessä koulutusjärjestelmässä tarvitsemansa tuki.

”Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on Suomessa kehitettävä koulua siten, että kaikki lapset pääsevät omaan lähikouluunsa ja pääsemme eroon koulutusjärjestelmästä, joka erottelee vammaiset lapset ja nuoret omiin ryhmiinsä. Sama koskee myös ammatillista koulutusta”, Ohtonen sanoo.

Oikeus työhön

Sopimuksen artikla 27 toteaa vammaisten henkilöiden oikeuden tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vammaisten ihmisten tulee muun muassa saada tukea työn löytämisessä, saamisessa ja säilyttämisessä sekä työhön palaamisessa.

”Kehitysvammaiset ihmiset tarvitsevat tuekseen työhönvalmennusta päästäkseen palkkatyöhön. Sitä pitäisi olla tarjolla jokaisessa kunnassa, mutta tällä hetkellä työhönvalmentajia on liian vähän”, Marianna Ohtonen sanoo.

Päätösvalta omasta elämästä

Sopimuksen artikla 19 toteaa, että vammaisille henkilöille tulee varmistaa mahdollisuus valita, missä ja kenen kanssa he asuvat, eivätkä he ole velvoitettuja käyttämään tiettyä asumisjärjestelyä.

”Suomessa kehitysvammaisten ihmisten asumista ei ole järjestetty heidän omien toiveidensa mukaisesti tällä hetkellä. Useimmiten tarjolla on ryhmämuotoista asumispalvelua, vaikka moni kehitysvammainen henkilö haluaisi ja pystyisi asumaan tuetusti omassa kodissa. YK-sopimus velvoittaa nyt noudattamaan kehitysvammaisen henkilön omia toiveita”, Marianna Ohtonen sanoo.

YK:n vammaissopimus tulee Suomessa voimaan 10.6. Sopimus kieltää kaikenlaisen syrjinnän vammaisuuden perusteella ja takaa vammaisille ihmisille oikeuden päättää omista asioistaan ja osallistua yhdenvertaisesti yhteiskunnan toimintaan.

Lisätietoa