Yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksessa huomioitava kielellinen syrjäytyminen

Yhdenvertaisuuslaissa tulisi huomioida kielellinen syrjäytyminen ja tiedon saavutettavuus. Selkokieltä tarvitsevilla ihmisillä tulee olla oikeus saada eri viranomaisilta tietoa ja palveluita suullisesti ja kirjallisesti selkokielellä. Myös työsuhteeseen ja työntekoon liittyvät tekstit (esim. työsopimus, työohjeet) sekä suullinen opastus tulee tarjota myös selkokielellä, jos henkilön on vaikea lukea ja ymmärtää yleiskieltä. Liian vaikea kieli syrjäyttää ja tekee arjesta selviytymisestä hankalaa.

Erityisesti on huomioitava, että liian vaikea kieli on este myös monille henkilöille, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Heitä yhdenvertaisuuslain kohtuulliset mukautukset eivät koske, mikä on ongelmallista.

Suomessa puuttuu matalan kynnyksen taho, jolle ilmoittaa yhdenvertaisuusrikkomuksista, ennen kuin rikkomukset ovat isoja. Kehitys- ja puhevammaiset ihmiset tarvitsevat ilmoituksen tekemiseen usein toisen ihmisen apua ja tilanne on ongelmallinen, etenkin jos ilmoitus koskee tulkin tai avustajan toimintaa. Tästä johtuen pienet, jatkuvat syrjintää sisältävät käytännöt eivät tule nykymenettelyllä viranomaisten tietoon. Valituksen tai kantelun tekeminen edellyttää myös kognitiivista osaamista, kykyä kommunikoida abstrakteilla, monimutkaisilla termeillä. Tämä vaikuttaa myös monen kehitysvammaisen ja selkokieltä tarvitsevan ihmisen mahdollisuuteen tehdä ilmoitus. Järjestelmää on tältä osin kehitettävä.

Yhdenvertaisuuslaissa olevaa syrjinnän käsitettä tulisi laajentaa siten, että se kattaa myös mm. kiusaamisen, huomioitta jättämisen, epäasiallisen tai ikä- tai kehitystasoon kuulumattoman kohtelun. Vammaisten syrjinnän ehkäisemiseksi tarvitaan myös oma toimintaohjelma. Syrjinnän ehkäisemisessä ei ole onnistuttu riittävän hyvin. Yhdenvertaisuussuunnitelmat eivät usein näy käytännön tasolla, eikä puhe- ja kehitysvammaisten ihmisten oikeuksia ole osattu huomioida niissä.

Kehitysvammaliitto toivoo, että kehitys- ja puhevammaisten henkilöiden syrjinnästä toteutettaisiin kansallinen toistuva tiedonkeruu, jota eri viranomaiset voisivat hyödyntää valvonta- ja viranomaistehtävisssään. Tiedonkeruun tulisi olla kansallisen toimijan vastuulla (esim. THL) ja sen kehittämisen tulisi tapahtua laajassa yhteistyössä.

Kehitysvammaliitto antoi lausunnon yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksesta 8.11.2021

Kehitysvammaliiton lausunto yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksesta (pdf)

Lisätietoja:
Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Susanna Hintsala, p. 09 3480 9254