Viikon luku

Puhevammaisten ihmisten täsmällistä määrää ei tiedetä, sillä puhevammaisuus ei näy kansallisissa tilastoissa. 2000-luvun alkupuolella heitä arvioitiin olevan noin 65 000. Lukumäärä on kuitenkin huomattavasti suurempi, sillä luvussa ei ole mukana lasten kehityksellisiä kielihäiriöitä eikä esimerkiksi muistisairaita. WHO:n mukaan jonkinasteista apua kommunikoinnissa tarvitsevia olisi vähintään 120 000.

Vain kaksi prosenttia työikäisistä kehitysvammaisista henkilöistä on palkkatyössä.

9.9. vietetään kansainvälistä FASD-päivää, joka muistuttaa yhdeksän kuukauden raittiudesta raskausaikana. Alkoholi on kaikkein merkittävin sikiön kehitystä uhkaava tekijä, johon odottava äiti voi itse vaikuttaa. Kaikista päihteistä juuri alkoholi aiheuttaa eniten sikiövaurioita. Joka vuosi Suomessa syntyy 600 – 3000 lasta, joilla on jonkinasteinen alkoholivaurio. Raskaana ollessa alkoholinkäytölle ei ole olemassa turvarajaa, vaan ainoastaan täysraittius suojaa sikiötä.

Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa 15,7 % raskaana olevista naisista käyttää alkoholia. Jopa 14 % jatkaa alkoholinkäyttöä, vaikka raskaus on todettu. Suomessa syntyy vuosittain 600–3000 äidin raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaurioittamaa FASD-lasta.

Noin 30 000 työikäisestä kehitysvammaisesta henkilöstä vain 600 on palkkatyössä Suomessa. Miten tähän saadaan muutos?

76,5 % vammaisalan työntekijöistä on melko tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä nykyiseen työhönsä, kertoo Kehitysvammaliiton ja JHL:n kyselytutkimus, joka selvitti vammaisalan vetovoimaa.

YK:n vammaissopimuksen artikla 19 säätää elämisestä itsenäisesti ja osallisuudesta. Vammaisilla henkilöillä on yhdenvertainen oikeus elää yhteisössä, jossa heillä on muiden kanssa yhdenvertaiset valinnanmahdollisuudet. Vammaisille henkilöille tulee varmistaa mahdollisuus valita, missä ja kenen kanssa he asuvat, eivätkä he ole velvoitettuja käyttämään tiettyä asumisjärjestelyä.

Suomessa on noin 65 000 puhevammaista ihmistä. Puhevammaisten viikkoa vietetään 5.-11.10.2020

Kehitysvammaliiton Selkokeskuksen laatiman tarvearvion mukaan Suomessa on 650 000–750 000 ihmistä, jotka tarvitsevat selkokielistä viestintää (11–14 % väestöstä).