Vamman vuoksi välttämättömien palvelujen tulee säilyä maksuttomina

Vamman vuoksi välttämättömien palvelujen tulee säilyä maksuttomina, katsoo Kehitysvammaliitto. Valtaosa kehitysvammaisista ihmisistä elää takuueläkkeen varassa, minkä vuoksi pienetkin maksut muodostuvat esteeksi palvelujen käytölle. Kehitysvammaisilla henkilöillä on usein monia ja pitkäaikaisia palveluntarpeita.

Palvelujen maksuttomuus on erittäin tärkeää myös niille vammaisille henkilöille, jotka eivät tarvitse ympärivuorokautista apua ja tukea. Lievästi kehitysvammaiset henkilöt joutuvat taloudellisesti erittäin vaikeaan tilanteeseen, jos heidän tarvitsemansa palvelu on maksullista. Ratkaisu saattaa ajaa henkilöitä liian raskaisiin ympärivuorokautisiin palveluihin, mikä on mm. Kehas-ohjelman vastaista.

Kehitysvammaliitto antoi lausunnon asiakasmaksulaista 14.9.2018.

Lakiesityksessä vammaisen henkilön käyttöön jäävät vähimmäiskäyttövarat ovat Kehitysvammaliiton mielestä aivan liian pienet. Lähes kaikki kehitysvammaiset ovat hyvin vähävaraisia, takuueläkkeen ja eläkettä saavan hoitotuen varassa eläviä ihmisiä, ja tämä vähävaraisuus on yleensä elämänmittaista.

Lapsen asumisesta kodin ulkopuolella ei saa periä maksua

Erittäin suuri epäkohta lakiesityksessä on se, että vammaisen lapsen asuminen oman kodin ulkopuolella olisi lapsen vanhemmille maksullista. Nämä lapset ovat aina väistämättä erittäin vaikeahoitoisia ja useimmiten vanhempien ja lapsen välillä säilyy tiivis yhteys ja huoltajuus vanhemmilla. Vanhemmat osallistuvat lapsensa hoitoon niin paljon kun heidän voimavaransa sallivat. Lapsi viettää mahdollisuuksien mukaan aikaa myös vanhempien luona. Vanhemmat hankkivat lapselle vaatteita ja arjen tarvikkeita.

Ateriamaksun perustuttava raaka-aineiden kustannuksiin

Ateriamaksujen tulee perustua vain ruoan raaka-aineiden kustannuksiin, koska vamman vuoksi tarvittavasta palvelusta ei tule periä maksuja. Ateriamaksut ovat monilla jopa yli kaksinkertaistuneet sen jälkeen, kun korkein hallinto-oikeus vuoden 2014 lopulta alkaen alkoi tulkita asiaa niin, että palvelun osuuden sisällyttäminen ateriamaksuihin on mahdollista silloin, kun asiakasta ei osana erityishuollon palvelua auteta omien aterioidensa valmistamisessa. Ateriakustannukset ovat nousseet vastaavasti myös kehitysvammaisten henkilöiden päivä- ja työtoiminnassa.

Jos henkilö tarvitsee vammansa vuoksi erityistä terveyspalvelua, esimerkiksi narkoosissa toteutettava hammashoito, tulisi se myöntää maksuttomana palveluna. Muuten voi käydä niin, että ensiarvoisen tärkeä terveyspalvelu jää saamatta, mistä voi koitua monenlaisia kielteisiä seurauksia esimerkiksi vakavampien terveysongelmien myötä.

Myös terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja tulisi olla velvollisuus jättää perimättä tai alentaa niissä tapauksissa, kun maksun kohtuullistamisen edellytykset selkeästi täyttyvät. Terveydenhuollon maksuista voi kertyä kohtuuttomia summia vammaiselle henkilölle, joka joutuu niitä maksamaan takuueläkkeestä useita vuosia ja jopa vailla mahdollisuuksia koskaan selviytyä niistä.

Vammaispalvelulain mukaisessa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa terveydenhuoltopalvelut tulee saada maksutta. Näissä palveluissa asuvat vammaiset henkilöt elävät yleensä läpi elämänsä käytännössä köyhyysrajan alapuolella.

YK:n vammaissopimuksen artikla 28:n mukaan vammaisilla henkilöillä on oikeus riittävään omaan ja perheidensä elintasoon.

Kehitysvammaliiton lausunto kokonaisuudessaan (pdf)

Lisätietoa: Kehitysvammaliiton Kansalaisuusyksikön johtaja Susanna Hintsala, p. 09 3480 9254