Vammaisjärjestöt ja yritykset – löytyykö yhteisiä nimittäjiä?

Järjestöjen ja yritysten välinen yhteistyö ei ole uutinen. Yksi jos toinen järjestö kannustaa osana varainhankintaansa yrityksiä tukemaan järjestön toimintaa rahalahjoituksin. Lahjoituksen vastineeksi yritys saa käyttää nettisivuillaan ja mainoksissaan ”Tuemme järjestöä X” -logoa. Järjestö puolestaan tuo lahjoittajayritykset esiin omissa viestintäkanavissaan ja kertoo, mitä lahjoitusvaroilla tehdään.

Yritysvastuun näkökulmasta tällainen yhteistyö on hyväntekeväisyyttä. Yrityksen tukema järjestötoiminta on yrityksen ydinliiketoiminnan ulkopuolella ja siten yrityksen näkökulmasta ylimääräistä, extraa. Lahjoitukset – myös yrityksen pro bono -toiminta järjestöjen kanssa – ovatkin ennen kaikkea yrityksen tapa ostaa itselleen markkinointilisäarvoa eli maineen hallintaa.

Yritysvastuun ulottuvuudet ovat kuitenkin nykyisin niin moninaiset, että pelkkä lahjoittaminen ei yritysvastuun näkökulmasta ole yrityksille kovin relevanttia. Yritykset eivät pysty täyttämään yritysvastuun velvoitteitaan pelkällä hyväntekeväisyydellä. (Toki lahjoittaminen voi silti olla sinällään tarpeellinen ja arvostettava teko.)

Lisäksi taloudelliset suhdanteet luonnollisesti vaikuttavat yritysten toimintalogiikkaan. Yritykset tarkastelevat entistä tarkemmin, ”mitä rahalla saa”.

Lahjoituksista kumppanuuksiin?

Onkin nähtävissä, että pelkkien rahalahjoitusten sijaan yritykset hakevat järjestöjen kanssa uusia yhteistyömuotoja ja strategisia kumppanuuksia. Kumppanuuksien halutaan linkittyvän yrityksen nykyiseen ydinliiketoimintaan tai parhaimmillaan jopa luovan uutta liiketoimintaa uusien tuotteiden ja palveluiden muodossa.

Erityisesti kansainvälisen taustan omaavat järjestöt ja yritykset ovat jo siirtyneet yhteistyössään tällaisten kumppanuuksien tasolle. Näissä järjestöissä arvioidaan, että yrityksiin ja erityisesti monikansallisiin yrityksiin vaikuttaminen on keskeinen tapa saada aikaan yhteiskunnallisia muutoksia. Esimerkiksi ympäristöjärjestöistä WWF sekä lapsen oikeuksia ajava UNICEF tarjoavat yrityksille asiantuntijapalveluita, joiden avulla ne toivovat pystyvänsä edistämään omia tavoitteitaan yritysten sisällä.

Yritysyhteistyön kehittäminen perinteisestä lahjoittamisesta tiiviiseen kumppanuuteen edellyttää järjestöltä huolellista pohdintaa siitä, mitä järjestö yritysyhteistyöltä haluaa ja toisaalta siitä, mitä järjestöllä on yrityksille tarjota. Lisäksi järjestön on linjattava, mitkä ovat esimerkiksi ne eettiset reunaehdot, joista järjestö ei tingi yritysten kanssa toimiessaan – edes taloudellisesti houkuttelevan yhteistyömuodon edessä. Järjestön on myös linjattava omat resurssinsa yritysyhteistyön toteuttamiseksi; pikavoittoja kun ei pitkäjänteisen kumppanuuden rakentamisessa ole luvassa.

Vammaisjärjestöillä petraamisen paikka

Miten tämä kaikki liittyy vammaisjärjestöihin? No siten, että ainakin Vammaisfoorumin jäsenjärjestöjen nettisivujen perusteella vammaisjärjestöjen yritysyhteistyö näyttää toteutuvan yksinomaan kannustamalla yrityksiä rahalahjoituksiin, tukijäsenyyteen tai järjestötuotteiden ostamiseen. Toisin kuin esimerkiksi lapsen oikeuksia ajavat järjestöt, vammaisjärjestöt eivät näytä aktiivisesti kutsuvan nettisivuillaan yrityksiä molemminpuolisten kumppanuuksien rakentamiseen.

Kehitysvammaliiton tähänastiset yritysyhteistyökokemukset – kuten K-kauppiasliiton kanssa toteutettu kehitysvammaisten ihmisten työllistymishanke – ovat kuitenkin olleet antoisia.

Vammaisjärjestöjen työ yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämiseksi ei julkisen talouden nykytilanteessa ja valtiovallan viimeaikaisten päätösten valossa näytä olevan loppumassa aivan lähivuosina. Samaan aikaan rahoitusperustaan valmistellaan suurta muutosta, kun RAY, Veikkaus ja Fintoto yhdistyvät.

Miten näihin haasteisiin voitaisiin osaltaan vastata vammaisjärjestöjen ja yritysten uudenlaisilla yhteistyömuodoilla?

Marika Ahlstén
vaikuttamistoiminnan päällikkö
Kehitysvammaliitto