Työ- ja päivätoiminta tärkeää erityisesti yksin asuville

Työ- ja päivätoimintakeskuksia on tarkoitus avata asteittain ja hallitusti kesäkuun alusta lähtien. Erityisen tärkeää on tarjota työ- ja päivätoimintaa yksin asuville kehitysvammaisille ja autismin kirjon ihmisille. Työ- ja päivätoiminta saattaa olla heidän ainoa tukipalvelunsa ja ilman sitä monien elämänlaatu ja toimintakyky ovat heikentyneet merkittävästi.

Kehitysvammajärjestöjen tukipalveluihin tulevien yhteydenottojen mukaan pitkä eristäytyminen näkyy yksin asuvien henkilöiden hyvinvoinnissa. Toimettomuus ja pitkään jatkunut yksinäisyys ovat lisänneet masennusta. Jotkut ovat jopa kärsineet nälkää vältellessään kaupassa käyntiä joko tartunnan pelon tai rahan puutteen vuoksi. Osa kunnista on keskeyttänyt myös avotyöt, jolloin työosuusrahaa ei makseta.

Paikoitellen on ollut tarjolla etätukea, mutta kaikki eivät pysty siitä hyötymään, koska heillä ei ole tarvittavia laitteita tai kunnollisia tietoliikenneyhteyksiä.

Päivätoiminnan puuttuminen on heikentänyt myös perheiden toimeentuloa tapauksissa, joissa vanhemman on ollut pakko jäädä pois töistä huolehtimaan aikuisesta kehitysvammaisesta perheenjäsenestään, jolle ei ole tarjottu päivätoimintaa tai muutakaan korvaavaa toimintaa.

Työ- ja päivätoimintakeskusten avaamiseen liittyy paitsi paljon odotuksia, myös pelkoja samoin kuin on liittynyt koulujen avaamiseen. STM:ltä toivotaankin tarkempia ohjeita, miten tulee toimia turvallisuuden takaamiseksi työ- ja päivätoiminnassa.

Pystytäänkö kouluissa takaamaan hygieniataso?

Vanhempia ahdistaa lapsen paluu kouluun ja sairastumisriskin kasvaminen. Monet vanhemmat kokevat, että ei ole järkevää tehdä isoja ponnistuksia ja muuttaa arjen rutiineja vähäksi aikaa ennen kuin kesäloma alkaa. Toisaalta monet vanhemmat eivät enää jaksaisi jatkaa lapsensa koulunkäyntiä kotoa käsin. Riskiryhmiin kuuluville oppilaille tulee turvata resurssit etäopetuksen järjestämiseen edelleen.

Selkokieliselle viestinnälle tarvetta

Saavutettavalle, selkokieliselle ja kuvilla tuetulle viestinnälle on edelleen suuri tarve. Koronapandemiasta selviäminen edellyttää, että mahdollisimman moni ymmärtää yhteiset ohjeet ja pystyy noudattamaan niitä. Siksi keskeiset ohjeet ja käytännöt täytyy kertoa myös selkokielellä niille ihmisille, joille tavallisen yleiskielen ymmärtäminen on vaikeaa. Kunnat ja viranomaiset tarvitsevat lisää resursseja selkokieliseen viestintään. On myös hyvä ohjeistaa palveluyksiköitä kiinnittämään huomiota ilmaisutapoihin erityisesti silloin, kun kuulijalla on vamma ymmärtämisen alueella.

Alan henkilöstön saatavuus turvattava

Järjestöjä huolettaa pandemian vaikutus vammaisalan henkilöstön saatavuuteen. Työvoiman saatavuus oli heikkoa jo ennen koronaa ja mielikuva hoitoalasta on heikentynyt. Alan opiskelijoiden valmistuminen on hidastunut: nyt olisi tärkeää turvata harjoittelupaikat ja joustavoittaa opintojen loppuunsaattaminen.

Kehitysvamma-alan järjestöt kokoavat ja välittävät valtioneuvostolle viikoittain tietoa kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä tilanteesta koronapandemian poikkeusoloissa.

Lisätietoa:
Susanna Hintsala, johtaja, Kehitysvammaliitto, susanna.hintsala(at)kvl.fi, p. 040 741 6179