Usein kysyttyä

Mietimme päivätoiminnassa olevalle kehitysvammaiselle aikuiselle asiakkaallemme toimivaa kommunikointikeinoa ja sopivaa apuvälinettä. Uskomme, että hän hyötyisi kuvallisesta kommunikointikansiosta tai tabletilla olevasta kommunikointiohjelmasta. Mihin tahoon meidän kannattaa olla yhteydessä?

Kommunikointiin tarkoitetut välineet ja sovellukset valitaan prosessissa, josta vastaa terveydenhuolto. Prosessin nimi on kommunikoinnin arviointi tai kommunikoinnin apuvälinearviointi. Arvioinnissa lähdetään asiakkaan yksilöllisistä tarpeista. Osa apuvälineistä ja niihin liittyvistä arvioinnista hoituu perusterveydenhuollossa, mutta usein tarvitaan lähete erikoissairaanhoitoon. Suomessa toimii useita erikoissairaanhoidon yksiköitä, jotka vastaavat vaativan tason kommunikoinnin apuvälinearvioinneista. Lähetettä varten neuvoisin ottamaan yhteyttä kehitysvammahuollon tai erityishuoltopiirin puheterapeuttiin tai soittamaan suoraan oman alueenne erikoissairaanhoidon yksikköön, joka vastaan kommunikoinnin apuvälinearvioinneista. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.tikoteekkiverkosto.fi

On hyvä muistaa, että toimiva kommunikointi pitää aina sisällään paljon muitakin asioita kuin vain sopivat välineet, joten on tärkeää saada ammattilaisten apua tähän laajaan kokonaisuuteen.

Uskomme, että asumisyksikössämme pitkään asuneen asiakkaan kommunikointikansio pitäisi päivittää tai hänelle tulisi yrittää löytää toinen kommunikointikeino tai apuväline. Asiakkaallamme on ollut useita vuosia kommunikointikansio, jota hän ei halua käyttää eikä häntä myöskään kiinnosta kansion kuvat. Mitä voimme tehdä parantaaksemme vuorovaikutussuhdettamme asiakkaan kanssa ja saada paremmin selville hänen mielipiteensä ja toiveensa?

Hyvä, että olette huomanneet kommunikointikansion toimimattomuuden. Toimimattomuuden syy on aina hyvä selvittää tarkemmin. Usein sanasto saattaa olla perua esimerkiksi kouluajoilta, jolloin se ei palvele enää nykyisiä tarpeita. Joskus syynä saattaa olla myös se, että asukas ei ole koskaan ilmaissut kansion avulla omia ajatuksiaan samaan tapaan kuin me kerromme sanoin. Koulussa kuvia on saatettu käyttää esimerkiksi päiväohjelman tekemiseen. Päivän strukturointi on sinällään saattanut olla tarpeellista, mutta ohjelman kuvittaminen ei ole vielä kommunikointia. Vaikuttaa siltä, että kommunikoinnin ydin ”minulla on sinulle asiaa ja haluan jakaa sen kanssasi” ei kuvakansiosta huolimatta ole asiakkaanne tapauksessa koskaan lähtenyt oikein käyntiin.

Käykö yksikössänne puheterapeuttia, jonka kanssa voisitte jutella asiasta ja päästä eteenpäin? Autismin kirjon ja kehitysvammaisten palveluista vastaa usein kehitysvammapoliklinikat tai vastaavat yksiköt, joten sinne voisi myös olla yhteydessä. On myös mahdollista, että kansio on saatu erikoissairaanhoidon kautta, jolloin sen päivittäminen saattaisi olla mahdollista siellä. Oman alueen TIkoteekki tai vastaava yksikkö löytyy osoitteesta www.tikoteekkiverkosto.fi

Yksilöllisesti rakennetun ja sanastoltaan toimivan kansion lisäksi on tärkeää huomioida myös keskustelukumppaneiden merkitys kommunikoinnin onnistumiselle. Jos tuntuu, että kommunikoinnissa on kateissa kontakti ja motivaatio sekä ylipäätään ilo yhdessä olon hetkistä, kannattaa henkilökunnan lähteä tietoisesti etsimään molemminpuolista intoa yhdessä olemiseen. Ilman toimivaa vuorovaikutusta kommunikoinnin apuvälinekään ei toimi. Papunetista löytyy ajatuksia ja vinkkejä yhteisön vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Lue lisää HYP-vuorovaikutusmallista ja LOVIT-muistisäännöstä.

Kotona asuva puolisoni sairastui vuosi sitten afasiaan. Hän pystyy muodostamaan muutamia tunnistettavia sanoja, mutta hänellä tuntuu olevan paljon asiaa, jota ei pysty ilmaisemaan minulle ymmärrettävästi. Puheterapiaa miehelläni ei enää ole enkä tiedä mikä taho voisi auttaa tai neuvoa?

Papunetin sivuille on koottu tietoa, miten kanssaihminen voi omalla toiminnallaan helpottaa kommunikointia silloin, kun kyse on kielellisen kommunikoinnin vaikeudesta. Siellä neuvotaan, millä tavalla puoliso tai muu läheinen voi omalla toiminnallaan auttaa ihmistä, joka ei pysty puhumaan. Lue lisää aiheesta Papunetista.

Lisäksi kannattaa ottaa yhteyttä terveyskeskuksen puheterapeuttiin tai siihen yksikköön, jossa puolisonne hoitovastuu on. On tärkeää, että saisitte ammattilaisapua pohtimaan tätä tärkeää asiaa kanssanne.

Lisäksi suosittelen olemaan yhteydessä Aivoliiton kommunikaatiokeskukseen tai tutustumaan heidän verkkosivuihinsa.
Aivoliitto p. 02 2138 200

Onnettomuudessa vaikeasti vammautunut aikuinen poikani on sijoitettu sairaalaan pitkäaikaisosastolle eikä ole tietoa milloin poikani mahdollisesti siirretään toiseen hoitopaikkaan. Onnettomuudesta saatujen vammojen johdosta poikani ei pysty puhumaan eikä hänellä ole mitään korvaavaa kommunikointikeinoa. Viime aikoina hän on vierailujeni aikana selvästi halunnut viestiä minulle jotain. Miten minun tulisi toimia?

Ensisijaisesti kannattaa etsiä osaston henkilökunnasta se, joka lähtee kanssasi selvittämään asiaa pidemmälle. Olisi hyvä myös tiedustella, millaista yhteistyötä nykyisellä hoitopaikalla on paikallisen kommunikoinnin apuvälinepalveluista vastaavan erikoissairaanhoidon yksikön kanssa. Lähin Tikoteekki tai vastaava yksikkö löytyy osoitteesta www.tikoteekkiverkosto.fi

Myös Papunet-verkkosivustosta löytyy apua ja tietoa omaisille, joiden läheinen ei pysty kommunikoimaan puheella. Lue aiheesta lisää Papunetista.