Tekoälyä ei voi käyttää selkotekstin mukauttamisessa ilman selkokielen asiantuntijaa

Selkokeskukselta ja LL-Centeriltä on pyydetty suositusta, mitä tekoälyohjelmia kannattaisi käyttää tekstin mukauttamiseen selkokielelle. Tämänhetkisen tiedon pohjalta Selkokeskus ja LL-Center eivät kuitenkaan vielä voi suositella mitään tekoälyohjelmaa tekstin mukauttamiseen. Tekoälyä on vielä kehitettävä lisää, jotta riittävä laatutaso saavutetaan. Selkokielen asiantuntijan pitää olla mukana tekstiä laatimassa, kun sen tekemisessä on käytetty tekoälyä. Selkokeskus ja LL-Center antoivat asiasta kannanoton 9.12.2024. 

Selkomukauttaminen on vaativaa asiantuntijatyötä. Mukauttajan pitää hallita erinomaisesti selkokielen periaatteet ja eri tekstilajien kirjoittaminen sekä osattava erottaa selkokieli selkeästä yleiskielestä. Mukauttajan on tunnettava hyvin selkokieltä tarvitsevien lukijoiden kielelliset erityishaasteet. Hänen on kyettävä sekä karsimaan lukijalle tarpeettomia tietoja että lisäämään lukijan tarvitsemaa yleistietoa selkokieliseen tekstiin.

Suomessa suomenkielisiä selkotekstejä käännetään usein selkoruotsiin. Tällöin kääntäjän on osattava ottaa huomioon, että eri kielissä lukijalle vaikeuksia tuottavat sanat ja rakenteet eivät välttämättä ole samoja. Kääntäjän on siis hallittava selkoruotsin periaatteet voidakseen tuottaa lukijalle ymmärrettäviä tekstejä.

Selkotekstin tuottamisen lähtökohtana on pyrkimys niin hyvään selkokieleen, että tekstille voidaan myöntää selkotunnus. Selkokeskuksen ja LL-Centerin myöntämä maksuton tunnus on merkki siitä, että julkaisu noudattaa selkokielen periaatteita tekstinsä ja ulkoasunsa osalta ja sopii lukijalle, jolle lukeminen eri syistä on vaikeaa.

Tekoälyllä onnistutaan nykyisin tuottamaan kohtuullisen hyvää selkeää yleiskieltä ja tiivistelmiä eri aiheista. Selkotekstin on kuitenkin palveltava selkokieltä tarvitsevia lukijoita, joten ei riitä, että kieltä selkeytetään vain vähän tekoälyn avulla. Selkotekstin tuottamisessa tekoäly kompastuu usein seuraaviin haasteisiin:

• Tekstikokonaisuuden muokkaaminen ja tekstin asiasisältöjen esittämisjärjestyksen muuttaminen niin, että selkokieltä tarvitseva lukija hahmottaa sen helposti.
• Tekstiin sopivien sanaselitysten tuottaminen ja niiden luonteva käyttö niin, että lukija saa joka kohdassa tekstiä riittävästi apua vaikeiden sanojen ymmärtämiseen.
• Informaatiorakenteeltaan sopivan väljän tekstin tuottaminen, jolloin tärkeä tieto ei hautaudu liian tiiviisti pakatun tietomäärän alle.
• Lukijalle olennaisten ja häntä kiinnostavien sisältöjen valinta sekä kielellisen muotoilun toteuttaminen niin, että lukija motivoituu lukemaan tekstiä.
• Tekstilajin huomioiminen niin, että esimerkiksi selkokielisessä uutisessa nopeasti muuttuvan uutiskielen käsitteet mukautetaan tarkoituksenmukaisesti.
• Sopivien kuvien valitseminen ja tuottaminen tekstiin (esimerkiksi aihekuvat, lausetasoinen kuvatuki) niin, että ne sopivat tekstilajiin, asiakontekstiin ja julkaisumuotoon.

Tekoälyä kehitetään nyt nopeasti, ja uusia, eri kielimalleihin perustuvia versioita julkaistaan tiuhaan. Tekoälyn taito tuottaa laadukasta selkokielistä tekstiä paranee vähitellen erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa, joissa sitä testataan ja parannetaan. On tärkeää, että selkokielen asiantuntijat ovat mukana tekoälyn kehittämisessä. Kokeneen asiantuntijan käsissä tekoäly voi tulevaisuudessa olla hyvä apuväline selkokielisen tekstin tuottamisessa. Tällöin mukauttajan täytyy osata arvioida tekoälyn tuotoksen laatua ja kyetä muokkaamaan sitä edelleen niin, että teksti on ymmärrettävä selkokieltä tarvitseville lukijoille ja sille voidaan myöntää selkotunnus.

Jos selkotekstin tuottamisessa on käytetty tekoälyä hyödyksi, se täytyy tekstin lopussa mainita. Lukijalle ei saa jäädä epäselvyyttä, milloin teksti on tuotettu tekoälyllä.

Suomessa arvioidaan olevan yli 700 000 henkilöä, jotka tarvitsevat selkokielellä tuotettuja tekstejä saadakseen tietoa ja voidakseen osallistua yhteiskunnan toimintaan (Selkokielen tarvearvio 2019). Ilman selkokieltä tämä ryhmä on vaarassa jäädä muiden avun varaan ja pahimmillaan syrjäytyä.

Selkokeskus on valtakunnallinen selkokielen asiantuntijakeskus, joka edistää selkokielen ja selkokieltä tarvitsevien ihmisten asemaa Suomessa. Selkokeskus on osa Kehitysvammaliittoa. LL-Center edistää selkoruotsin ja selkoruotsia tarvitsevien ihmisten asemaa Suomessa. LL-Center on osa ruotsinkielistä kehitysvammajärjestöä FDUV:tä.

Lisätietoa:

Leealaura Leskelä
Selkokeskus, Kehitysvammaliitto
p. 040 717 1971

Sami Älli
Saavutettavuusyksikkö, Kehitysvammaliitto
p. 040 837 8348

Johanna von Rutenberg
LL-Center, FDUV
p. 0400 716 078