Tarvitaan lisää vammaistutkimusta ihmisoikeuksien toteutumisen seuraamiseksi

Kehitysvammaliitto antoi lausunnon valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta. Vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumista käsitellään selonteossa hyvin yleisellä tasolla.

Kehitysvammaliitto huomauttaa, että vammaisten ihmisoikeuksien toteutumisen seurantaa vaikeuttaa tutkimustiedon vähäisyys. Vammaistutkimuksella on Suomessa muita Pohjoismaita huomattavasti niukemmat resurssit. Tietoaukkoja on paljon, mutta erityisen kiireellisesti tarvittaisiin selvitys ihmisoikeustilanteesta kehitysvammaisten ja autisminkirjon ihmisten asumispalveluissa. Lainvastaisia rajoittamisten tapauksia on tullut julkisuuteen, mutta meillä ei ole tietoa siitä, kuinka laajaa tällainen toiminta on, millaisissa muodoissa sitä ilmenee ja millaisia syitä taustalla on.

Vammaiset ihmiset tulee myös ottaa mukaan kansallisiin koko väestöä koskeviin tutkimuksiin, jolloin voidaan vertailla vammaisten ihmisten tilannetta muuhun väestöön sekä eri vammaryhmiä keskenään.

Korona-ajan vaikutukset

THL:n toteuttaman väestötutkimuksen mukaan toimintarajoitteiset ihmiset kokivat monissa asioissa muuta väestöä yleisemmin koronaepidemian negatiivisia vaikutuksia arkielämäänsä ja hyvinvointiinsa. Korona-pandemia on aikaansaanut kahden vuoden aikana palveluvajeita sekä osa vammaisista ihmisistä on jäänyt työn ja koulutuksen ulkopuolelle. Tarvitaan valtion lisärahoitusta näiden epäkohtien korjaamiseksi.

Toimeentulo ja työelämäosallisuus

Vammaisten ihmisten osallistuminen työelämään ja sitä kautta kohtuullisen toimeentulon hankkimiseen on huomattavasti muuta väestöä hankalampaa. Monesti ainoana pääasiallisena tulonlähteenä on vammaisuuden perusteella myönnetty työkyvyttömyyseläke. Vammaisten ja vammattomien tuloerot ovat kasvaneet. ATH-tutkimuksen mukaan vammaiset ihmiset kokevat muita useammin, etteivät rahat riitä kattamaan menoja, ja että he ovat joutuneet tinkimään esimerkiksi ruuan tai lääkkeiden ostamisesta. Niin ikään lähes 30 % on joutunut turvautumaan toimeentulotukeen.

Suomessa on noin 25 000–30 000 työikäistä kehitysvammaista, joista vain pieni osa (400–500) on palkkatyössä. On arvioitu, että moninkertainen määrä (yli 3 000) voisi työllistyä, kun tarjolla olisi riittävästi tukea, esimerkiksi työhönvalmentajia. Läheskään kaikissa kunnissa ei ole tuetun työn ja työhönvalmentajan palvelua tarjolla, sen sijaan vaihtoehtoina on joko työkeskus tai avotyötoiminta.
Vammaisfoorumin (2018) tulosten mukaan lähes kaksi kolmasosaa vammaisista henkilöistä kertoo kokeneensa jonkinlaista syrjintää työelämässä: työhön pääsyssä, työhön liittyvissä mukautuksissa tai työelämässä muuten.

Asuminen

Suomessa on KEHAS-ohjelman mukaisesti luovuttu kehitysvammaisten laitoshoidosta. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on tukenut uusien asumisyksiköiden perustamista. Avustetuista uudiskohteista yli puolet (53 %) on ollut isoja, vähintään 15 asunnon kohteita. Avustukset ovat keskittyneet autetun asumisen tarpeeseen eli ryhmäkoteihin. KEHAS-ohjelman seurannan (2016) mukaan vammaisten ihmisten asumisen vaihtoehdot ovat riittämättömät ja riskinä on, että syntyy liian isoja yksiköitä ja uuslaitoksia.

Rajoitustoimenpiteiden käyttö on tutkimusten mukaan selkeästi yleisempää isommissa asumisyksiköissä.

Koulutus

Lapsiasiavaltuutetun tuoreen julkaisun mukaan vamman kanssa elävien lasten oikeuksien täysimääräiseen toteutumiseen on Suomessa vielä pitkä matka. Lapset kohtaavat arjessa lukuisia lähiympäristön ja arjen fyysisiä, asenteellisia ja normeihin liittyviä esteitä.

Vammaiset ihmiset kokevat syrjintää jo esikoulusta alkaen, peruskoulussa, opiskelussa ja läpi elämänsä.

Saavutettava tieto

Kielen ja tiedon ymmärrettävyys jää vähäiselle huomiolle ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa. Kuitenkin Kehitysvammaliiton Selkokeskuksen arvion mukaan jopa 750 000 ihmistä Suomessa hyötyy selkokielestä. On siis iso perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvä kysymys, saavatko he tietoa ja palveluja itselleen ymmärrettävällä tavalla.

Selkokielisen viestinnän tärkeys tuodaan esiin mm. kansalliskielistrategiassa sekä avoimen hallinnon strategiassa. Selkokielen lisäksi selkeään virkakieleen ja palvelujen helppokäyttöisyyteen panostaminen hyödyttää kaikkia kansalaisia. Selkeyteen ja ymmärrettävyyteen panostaminen palvelee myös disinformaation torjunnassa, kun luotettavat lähteet tarjoavat tietoa hyvällä virkakielellä ja selkokielellä.

Digitalisaatio

Digitalisaatiossa tulee huomioida myös ne väestöryhmät, joiden digitaidot ovat heikot. Osalla kehitysvammaisista henkilöistä ei esimerkiksi ole pankkitunnuksia, mikä vaikeuttaa digitaalisten palveluiden käyttöä ja mahdollisuutta hoitaa asioitaan itsenäisesti. Aina tarvitaan siis myös mahdollisuus soittaa tai asioida asiakaspalvelussa.

Kehitysvammaliiton lausunto ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta

Lisätietoa
Toiminnanjohtaja Susanna Hintsala, p. 040 741 6179
Vaikuttamistoiminnan päällikkö Miinukka Tuominen-Hakoila, p. 040 705 8256