Syrjäytymisellä on hintalappu

Valtiovarainministeriö esittää vuoden 2021 budjettiin sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen leikkaamista 127 miljoonalla eurolla eli kolmasosalla nykyisestä avustustasosta. Esitys on erityisen huolestuttava kaikkein heikoimmassa asemassa olevien vammaisten ihmisten kannalta. Näiden ihmisten ääni ei kuulu ilman järjestöjä.

Puhevammaisia ihmisiä on noin 65 000, kehitysvammaisia 50 000, ja selkokieltä tarvitsee arviolta 750 000 ihmistä Suomessa. Kehitysvammaliitto tekee työtä kehitys- ja puhevammaisten sekä selkokieltä tarvitsevien ihmisten elämässä selviytymisen tueksi.

Yksi toiminnastamme hyötyvistä ryhmistä ovat äidin raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaurioittamat henkilöt, joista osa on kehitysvammaisia, osalla vauriot näkyvät muuten mm. oppimisessa ja sosiaalisissa taidoissa. Näitä alkoholin vaurioittamia FASD-lapsia syntyy vuosittain arviolta 600–3000.

Henkilöitä, joilla on FASD, on paljon, mutta itse oireyhtymän kirjosta tiedetään hämmästyttävän vähän ammattilaistenkin keskuudessa. FASD-tietoisuuden lisäämiseksi vietetään kansainvälistä FASD-päivää 9.9. Kehitysvammaliitto kampanjoi koko viikon ajan välittäen kokemuksia henkilöiltä, joilla itsellään on FASD.

FASD-henkilöt jäävät hyvin usein väliinputoajiksi, jotka ovat yksin ongelmiensa kanssa eivätkä saa tarvitsemaansa tukea. Hyvin tavallinen tarina on, että henkilöt ovat sinnitelleet elämässään tietämättä edes syytä siihen, miksi monet asiat ovat heille niin vaikeita. Kehitysvammaliiton vertaisryhmätoiminnan kautta he ovat huomanneet, että he eivät ole yksin, vaan on muita samanlaisia. He ovat saaneet voimia ponnistella eteenpäin ja löytää oma tiensä.

Mikä on se hinta, jonka maksamme, jos järjestöjen tarjoama tuki jää saamatta ja ihmiset ovat jälleen yksin? Syrjäytymiselle on vaikea määritellä hintalappua. Ruotsissa on laskettu, että FASD aiheuttaa vuosikustannuksia noin 76 000 euroa lasta kohden. Varhainen tuki säästää yhteiskunnan rahaa.

Järjestöt ehkäisevät syrjäytymistä monin eri tavoin eikä julkinen sektori mitenkään pysty paikkaamaan järjestöiltä jäävää aukkoa. Siksi ainoa järkevä ratkaisu on, että järjestöiltä ei leikata.

Marianna Ohtonen
Toiminnanjohtaja
Kehitysvammaliitto