Suomen parhaat selkokirjat on valittu

Selkokeskus selvitti avoimella äänestyksellä, mikä on Suomen paras selkokirja. Parhaaksi kaunokirjaksi valittiin Satu Leiskon Ihmisenhaltija ja Tuija Takalan Sormus, jotka olivat jaetulla ensimmäisellä sijalla. Parhaaksi tietokirjaksi lukijat äänestivät Silja Vuorikurun kirjan Titanic – Maailman suurin laiva.

Kehitysvammaliiton Selkokeskus järjesti 11.12.2024–20.1.2025 äänestyksen, jossa etsittiin Suomen parhaita selkokirjoja. Selkokirjojen lukijat äänestivät 69:ää eri kirjaa, jotka saivat yhteensä 176 ääntä. Äänestäjien joukossa oli esimerkiksi suomen kieltä opiskelevia henkilöitä ja opettajia. Äänestys oli avoin kaikille.

Kaunokirjoista eniten ääniä saivat Satu Leiskon Ihmisenhaltija ja Tuija Takalan Sormus, tietokirjoista Silja Vuorikurun Titanic – Maailman suurin laiva. Leisko, Takala ja Vuorikuru ovat kokeneita ja taitavia selkokirjailijoita, joilta on ilmestynyt useita teoksia.

Ihmisenhaltija on selkomukautus, jonka Leisko on ensin kirjoittanut yleiskielellä ja sitten muokannut selkokieliseksi. Takala ja Vuorikuru ovat kirjoittaneet teoksensa suoraan selkokielellä.

Selkokirjoissa keskeistä on selkeä tarina, tutut sanat ja helpot kielen rakenteet sekä helppolukuinen ulkoasu. Selkokirjat suunnataan henkilöille, joille yleiskielen lukeminen on vaikeaa tai mahdotonta. Ensisijaisesti selkokirja on kirja, joten sen pitää tarjota hyvä lukuelämys samalla tavalla kuin minkä tahansa muunkin kirjan.

Fantasiaa ja traagisia kohtaloita

Suomen paras selkokirja -äänestyksen voittajakirjoille on yhteistä mielenkiintoinen tarina, joka koskettaa. Ihmisenhaltijaa äänestäjät kuvasivat muun muassa tunnelmaltaan uskomattomaksi ja jännittäväksi fantasiaromaaniksi. Leiskon mukaan kirja edustaa synkkäsävyisempää fantasiaa.
– Ihmisenhaltija kertoo 17-vuotiaasta Tuulista, joka tutustuu salaperäisiin olentoihin. Olennot elävät piilossa ihmisten maailmalta, Leisko kertoo.

Myös Takalan Sormuksessa on fantastisia elementtejä. Äänestäjät pitivät kirjaa hurmaavana ja mielikuvitusta kutkuttelevana.
– Kirjassa on kyse salaisuuksista, rakkaudesta ja ihmisten elämästä eri aikoina, Takala paljastaa.

Vuorikurun tietokirjaa Titanicista ja sen matkustajista kehuttiin viihdyttäväksi ja monenikäisille lukijoille soveltuvaksi. Vuorikurulla on selvä näkemys siitä, mikä tekee selkokirjasta hyvän kirjan:
– Hyvä selkokirja puhuttelee ja kiinnostaa lukijaa, jolle tulee tunne, että tätä en malta jättää kesken. Se myös välittyy lukijalle, jos kirjailija on innostunut aiheestaan.

Suomessa ilmestyy loistavia selkokirjoja

Äänestyksen tavoite oli tuoda esille hyvää selkokirjallisuutta ja osoittaa, että sitä on ilmestynyt Suomessa paljon.
– Idea äänestyksestä syntyi, kun olimme kirjoittaneet Ari Sainion kanssa Sukella selkokirjaan -tietokirjan ja lukeneet sitä varten valtavasti hyviä selkokirjoja. Oletettavaa ja toivottavaa oli, että äänet jakautuvat melko tasaisesti useiden kirjojen kesken. Se kertoo siitä, että Suomessa on paljon loistavia selkokirjoja, sanoo Selkokeskuksen asiantuntija ja selkokirjatyöryhmän sihteeri Ella Airaksinen.

Vuosittain Suomessa ilmestyy noin 30 selkokirjaa eri kustantajilta, joista aktiivisimpia ovat Avain, Laatusana, Opike, Oppian, Pieni Karhu ja Reuna. Selkokirjojen tekemisen Suomessa mahdollistaa selkokirjallisuuden valtionavustus, jota Selkokeskuksen yhteydessä toimiva selkokirjatyöryhmä jakaa selkokirjojen kirjoittajille, kuvittajilla ja kustantajille. Avustus on peräisin opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Selkokeskus esittelee voittajakirjat verkkosivullaan, sosiaalisen median kanavillaan ja Selkosanomissa. Selkokeskus on myös julkaissut listan, jossa on 30 eniten ääniä saanutta selkokirjaa.

Lisää tietoa ja kirjailijoiden haastattelupyynnöt:
Ella Airaksinen
asiantuntija / selkokirjatyöryhmän sihteeri
ella.airaksinen(at)kvl.fi
050 309 8466

Suomen paras selkokirja -sivu Selkokeskuksen verkkosivustolla

Ella Airaksinen ja Ari Sainio: Sukella selkokirjaan (Opike 2024)