Kehitysvammaliitto logo – Linkki etusivulle

Selkokirjallisuudesta ei ole varaa leikata senttiäkään -teksti.

Kehitysvammaliitto, selkokielen neuvottelukunta ja selkokirjatyöryhmä vaativat, että kirjastojen ostotukea selkokielisten kirjojen hankkimiseen ei lakkauteta. Vaadimme myös, että selkokirjojen julkaisua edistävästä selkokirjallisuuden valtionavustuksesta ei leikata.

Saamamme tiedon mukaan hallituksen suunnittelemat leikkaukset opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan tarkoittavat sitä, että vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuki lakkautetaan. Kyseessä on alle miljoonan euron tuki, josta kirjastot ovat käyttäneet merkittävän osan juuri selkokirjojen hankintaan. Leikkaus pienentää kirjastojen selkokirjavalikoimia ja samalla vähentää selkokirjojen julkaisua radikaalisti. Tällöin kaikista heikoimpien lukijoiden mahdollisuus lukea sekä oikeus päästä osalliseksi kulttuurista ja kehittää omaa lukutaitoaan heikentyvät.

Selkokielisiä kirjoja lukevat pääasiassa henkilöt, joille yleiskielisten kirjojen lukeminen on vaikeaa tai mahdotonta. Selkokielen tarpeen taustalla voi olla esimerkiksi kehitysvamma, lukivaikeus, ikääntyminen, muistisairaus tai se, että suomi tai ruotsi ei ole äidinkieli. Selkokirjat ovat myös keino vastata nuorten heikentyvään lukutaitoon ja -intoon, ja niiden tarve kasvaa kaiken aikaa. Suomessa 11‒14 prosenttia väestöstä tarvitsee selkokieltä, joka on yleiskieltä helpompi kielimuoto.

Selkokirjojen hankkimista ja julkaisua täytyy tukea

Selkokieltä tarvitsevat lukijat eivät välttämättä osaa etsiä itselleen sopivaa luettavaa tai heillä ei ole mahdollisuutta ostaa kirjoja. Siksi kirjastoilla on merkittävä rooli lukemisen mahdollistajina ja sopivien kirjojen suosittelijoina. Ilman ostotukea kirjastojen selkokirjakokoelmat kuitenkin pienenevät. Leikkaus iskee myös selkokirjojen julkaisijoihin, jotka ovat usein pieniä kustantamoita ja joiden keskeisiä asiakkaita kirjastot ovat. Yhdeksälle kustantajalle lähettämässämme kyselyssä seitsemän arvioi selkokirjatuotantonsa vähenevän paljon, jos ostotuki poistetaan. Kustantajien mukaan ostotuella on suuri merkitys myös selkokirjojen kustantamisen houkuttelevuuteen.

Toinen tärkeä tukimuoto on selkokirjallisuuden valtionavustus, joka on pysynyt 145 000 eurossa vuodesta 2018, vaikka kiinnostus selkokirjojen tekemiseen kasvaa kaiken aikaa. Selkokeskuksen yhteydessä toimiva selkokirjatyöryhmä jakaa OKM:n delegoiman avustuksen selkokirjojen kirjoittajille, kuvittajille ja kustantajille vuosittain. Jos avustusta ei myönnettäisi, kyselyn mukaan viidennes kustantajista ei voisi enää julkaista selkokirjoja lainkaan ja loppujen selkokirjatuotanto vähenisi paljon. Jotta heikoimpien lukijoiden lukumahdollisuudet voidaan turvata, selkokirjallisuuden valtionavustus täytyy säilyttää myös jatkossa.

Lukemisen tasa-arvo täytyy turvata

Jos hallitus haluaa pitää kiinni talousarvioesityksensä Taide ja kulttuuri -osion tavoitteista, se edistää selkokirjallisuuden julkaisua myös jatkossa. Osiossa esitetään kolme OKM:n kulttuuripolitiikan strategia 2025:n mukaista yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitetta. Yhden tavoitteen mukaan ”Osallisuus kulttuuriin lisääntyy ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa kaventuvat”. Ostotuen leikkaus päinvastoin heikentäisi selkokieltä tarvitsevien lukijoiden osallisuutta ja osallistumista. Lisäksi se vaikeuttaisi kansallisen lukutaitostrategian toteuttamista, sillä Suomesta on mahdotonta tehdä maailman monilukutaitoisinta maata vuoteen 2030 mennessä, jos heikosti lukeville ei pystytä tarjoamaan laadukasta selkokirjallisuutta.

Vaadimme lukemisen tasa-arvon edistämiseksi ja heikoimpien lukijoiden osallisuuden tukemiseksi seuraavia asioita:

  1. Vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotukea ei lakkauteta.
  2. Selkokirjallisuuden valtionavustus pidetään vähintään vuoden 2023 tasolla.

Kannanoton allekirjoittajat

Kehitysvammaliiton puolesta

Susanna Hintsala
toiminnanjohtaja
Kehitysvammaliitto

Ella Airaksinen
asiantuntija, selkokirjatyöryhmän sihteeri
Selkokeskus, Kehitysvammaliitto

Kehitysvammaliitto edistää kehitys- ja puhevammaisten ihmisten sekä selkokieltä tarvitsevien ihmisten tasa-arvoa ja osallistumista yhteiskunnassa. Selkokeskus on osa Kehitysvammaliittoa.

Selkokielen neuvottelukunnan ja selkokirjatyöryhmän puolesta

Ulla Tiililä
erityisasiantuntija, selkokielen neuvottelukunnan puheenjohtaja
Kotimaisten kielten keskus

Selkokielen neuvottelukunta ohjaa ja edistää selkotoimintaa Suomessa. Neuvottelukunnassa on yli 60 tahoa, mm. valtion viranomaisia, järjestöjä, yliopistoja ja median edustajia.

Riikka Törnroos
selkokirjatyöryhmän puheenjohtaja

Selkokeskuksen selkokirjatyöryhmä päättää selkokirjallisuuden valtionavustuksen jakamisesta kirjojen tekijöille ja myöntää selkotunnuksia. Ryhmässä on kymmenen jäsentä.

Lisää tietoa

Ella Airaksinen
ella.airaksinen (ät) kvl.fi
p. 050 309 8466

Kannanotto pdf-muodossa