Selkokieltä vai ei?
Mistä tunnistaa, onko teksti selkokieltä? Miten sitä voi arvioida?
Kun kirjoittaa selkotekstiä, joutuu koko ajan arvioimaan, miten selkokirjoitusohjeistusta voi hyödyntää juuri tässä tekstissä. Ovatko lauseet liian kiharaisia, onko tämä sana hyvä just tässä, mitä pitää selittää ja onko teksti kokonaisuudessaan riittävän helppoa ja ymmärrettävää selkokieltä tarvitsevalle lukijalle.
Selkokielen arviointiin tarvitaan kuitenkin myös yksittäisen kirjoittajan valppautta järeämpiä työkaluja, jotta voidaan luotettavasti sanoa, miten selkokieli eroaa esimerkiksi selkeästä yleiskielestä. Tätä varten kehitettiin selkokielen mittari (2018), josta nyt on julkaistu päivitetty versio selkokielen mittari 2.0. Mittari on selkokielen asiantuntijoille ja kielentutkijoille kehitetty apuväline, jolla voi arvioida, vastaako teksti ja sen ulkoasu selkokielen kriteerejä. Mittari soveltuu parhaiten tietotekstien, kuten esimerkiksi esitteiden, tiedotteiden ja verkkotekstien tarkasteluun.
Selkokielen mittari 2.0:ssa on kaikkiaan 96 kriteeriä, joiden avulla tekstin selkokielisyyttä arvioidaan. Ne on jaettu neljään osioon: Teksti kokonaisuutena (27 kriteeriä), Sanat (16 kriteeriä), Kielen rakenteet (24 kriteeriä) sekä Ulkoasu ja kuvitus (29 kriteeriä). Jokainen osio saa myös omia tarkentavia alaosioitaan, ja mittarilla tarkastellaan mm. tekstin jäsentelyä, sanojen selittämistä ja kuvia. Teksti pisteytetään kriteerien avulla.
Selkokielen mittari 2.0 on paitsi arvioinnin väline, myös kuvaus selkokielestä. Selkokieltä on kehitetty Suomessa 1980-luvulta saakka, ja mittari kokoaa tämän tiedon 2020-luvulle päivitettynä.
Mittari arvioi, ei opeta
Aloittelevan selkokirjoittajan ei kannata ensimmäisenä tarttua selkokielen mittariin, sillä se ei sovellu yleisohjeistukseksi, jonka avulla voisi oppia selkokieltä tai tuottaa selkokielistä tekstiä. Selkokielen ohjeistukseen voi perehtyä esimerkiksi Selkokeskuksen verkkosivuilla ja tutustumalla selkokieltä käsittelevään kirjallisuuteen (ks. esim. Leskelä 2019: Selkokieli ‒ Saavutettavan kielen opas ja Leskelä & Kulkki-Nieminen 2015: Selkokirjoittajan tekstilajit). Myös Selkokeskuksen koulutukset ovat hyvä tapa ottaa selkokieli haltuun.
Selkokielen mittari muutoksessa
Kaikki selkotekstit eivät ole yhtä helppoja. Tekstien helppouteen vaikuttavat esimerkiksi tekstin aihe, ajateltu lukija, sanasto, rakenteet, pituus ja kuvitus. Jos selkoteksti on mukautettu yleiskielisestä tekstistä, pohjatekstin vaikeustaso vaikuttaa myös selkotekstiin. Osa selkoteksteistä on jo hyvin lähellä selkeää yleiskieltä. Tarkkaa rajaa eri kielimuotojen välille ei voi asettaa, mutta selkokielen mittarin yksi tehtävä on tuoda esiin selkeän yleiskielen ja selkokielen välistä eroa. Tämä oli myös mittarin päivitystyössä yksi tavoite. Kriteerit, jotka ovat erityisen keskeisiä selkokielessä, saavat nyt pisteytyksessä suuremman painoarvon kuin mittarin ensimmäisessä versiossa.
Iso osa selkokielisistä teksteistä julkaistaan eri tahojen verkkosivuilla. Tämä huomioitiin myös päivityksessä, ja mukaan lisättiin mm. linkkejä ja verkkotekstin palstoitusta koskevat kriteerit.
Mittarin kehitystyössä hyödynnetään selkokielen tutkimusta, käytännön tekstityössä kertynyttä tietoa ja osaamista sekä mittarista saatua palautetta. Päivitysvaiheessa tärkeässä roolissa olivat myös selkokielen ja kielen asiantuntijat, jotka testasivat pisteytystä ja kommentoivat mittarin tekstejä. Testaajilta tuli myös toive, että keskiarvon laskeminen olisi hieman helpompaa. Selkokielen mittari 2.0 onkin tarjolla myös Excel-muodossa, joten arvion tekeminen ja keskiarvon laskeminen sujuu näppärämmin kuin aiemmin.
Nyt ei muuta kuin testaamaan mittaria! Mielellämme kuulemme myös palautetta, jotta meillä on aineksia mittarin seuraavaan versioon.
Henna Kara
Selkokeskuksen va. kehittämispäällikkö
Selkokirjoitusohjeet Selkokeskuksen sivulla
Teoriakirjallisuutta selkokielestä
Blogikirjoitus Selkokieli haltuun!
Vastaa