Selkokielen tarve tunnustetaan kunnissa, materiaalia vähän
Enemmistö eli 2/3 kunnista on sitä mieltä, että omassa kunnassa on tarvetta selkokieliselle tiedotusmateriaalille. Sitä oli kuitenkin tuottanut vain 10 % kunnista. Tämä käy ilmi Selkokeskuksen ja Suomen Kuntaliiton kunnille tekemästä kyselystä.
”On ilahduttavaa huomata, että monissa kunnissa on havahduttu selkokielen tarpeeseen”, toteaa kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä Selkokeskuksesta.
Selkokieli on yleiskieltä helpompaa ja ymmärrettävämpää kieltä viestintään, joka suunnataan erityisryhmille, esimerkiksi eri vammaisryhmille, maahanmuuttajille tai iäkkäille henkilöille.
”Yhä useampi kuntalainen puhuu äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Myös ikääntyvä väestö ja monet vammaisryhmät voivat hyötyä selkokielisistä materiaaleista. Esimerkiksi kuntien selkokielisiä verkkosivuja tulee varmasti tulevaisuudessa olemaan paljon nykyistä enemmän”, Leskelä arvelee.
Kysely lähetettiin kaikkiin Suomen yli 300 kuntaan. Vastauksia saatiin noin 100 eli lähes kolmasosa kunnista vastasi. Vastaajat edustivat alueellisesti koko Suomea Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Vastauksia saatiin kaikenkokoisista kunnista.
Puoli miljoonaa suomalaista hyötyy selkokielestä
Kysely paljasti, että kunnissa ei tiedetä selkokielen tarvitsijoiden määrää. Sitä ei ollut selvitetty yhdessäkään kunnassa. Vastaukset selkokieltä tarvitsevien määrästä vaihtelivat huomattavasti. Yleisin vastaus oli, että määrää on vaikea arvioida.
”Selkokeskuksen arvion mukaan noin puoli miljoonaa suomalaista tarvitsee selkokieltä selvitäkseen arjen tavallisista haasteista. Onneksi tilanne on huomattu useimmissa kunnissa, vaikka kuntien palveluista on vasta vähän tietoa tarjolla selkokielellä”, Leealaura Leskelä sanoo.
Tietoa sosiaalipalveluista ja maahanmuuttajien palveluista
Kyselyn mukaan vain noin 10 % kunnista oli tuottanut jotain selkokielistä materiaalia. Tuotetussa materiaalissa oli esitelty mm. vammaispalveluita, palvelusuunnitelmaa, nuorten palveluita, kunnan palveluita yleisesti sekä kirjaston käyttöä.
Enemmistö kunnista katsoi kuitenkin, että kunnassa on tarvetta selkokieliselle materiaalille. Noin kolmannes kunnista oli sitä mieltä, että selkokieliselle materiaalille ei ole tarvetta. Kyselyn perusteella tietoa selkokielellä tarvitaan kuntien palveluista yleisesti sekä eritellymmin sosiaalipalveluista ja maahanmuuttajien palveluista.
”Kyselyn tulokset antavat hyvän pohjan kehittää kuntien selkokielisiä materiaaleja. Kunnat voivat myös tehdä yhteistyötä selkoaineistojen tuottamisessa. Pyörää ei kannata keksiä joka kunnassa uudelleen”, Leealaura Leskelä toteaa.
Selkokielen tarve ymmärretään paremmin valtionhallinnossa
Aiemmin keväällä Selkokeskus teki vastaavan kyselyn valtionhallinnon toimijoille. Kysely lähetettiin noin 250 osoitteeseen. Mukana kyselyssä olivat lähinnä valtionhallinnon eri tahot, kuten valtioneuvosto, ministeriöt, valtion virastot ja laitokset sekä joitakin valtiojohtoisia yrityksiä. Lisäksi kysely lähetettiin aluehallintoon sekä sairaanhoitopiireihin.
Noin kolmannes vastanneista tahoista oli tuottanut selkokielistä materiaalia painettuna tai verkkoon. Materiaalit olivat lähinnä yleistietoa hallinnonalan tai kyseisen julkishallinnon yksikön toiminnasta ja palveluista.
Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että selkomateriaalia tarvitaan jatkossa. Tätä mieltä olivat myös ne tahot, jotka eivät olleet tuottaneet vielä selkomateriaalia. Vain muutama vastaaja oli sitä mieltä, että omalla hallinnonalalla ei tarvita selkomateriaalia.
Lisätietoja: Kehittämispäällikkö, päätoimittaja Leealaura Leskelä, Selkokeskus, p. (09) 3480 9241, leealaura.leskela(at)kvl.fi