Kehitysvammaliitto logo – Linkki etusivulle

Selkokielen tarvitsijoita on Suomessa yli 500 000 eli noin kymmenen prosenttia väestöstä, kertoo 30. tammikuuta julkaistu Selkokeskuksen uusi tarvearvio. Selkokielen tarve on lisääntynyt sitten edellisen arvion, joka on vuodelta 2002.

Selkokielen lisääntynyttä tarvetta selittää muun muassa maahanmuuttajien määrän ja vanhempien ikäluokkien kasvu. Myös erityistä tukea saavien oppilaiden määrä on kasvanut. Vuonna 2002 erityisopetusta sai alle kuusi prosenttia oppilaista. Vuonna 2012 tehostetun tai erityisen tuen piirissä oli jo liki 13 prosenttia oppilaista.

Tarvearviota laadittaessa on otettu huomioon muun muassa PISA-tutkimusten tuloksia. Uusin PISA 2012 -tutkimus kertoi, että 11 prosenttia 15-vuotiaista oli heikkoja lukijoita. Erityisopetuksen saajien määrästä ja PISA-tutkimuksista on päätelty, että selkokielen mahdollisia käyttäjiä lasten ja nuorten (5–19-vuotiaat, yhteensä 0,9 miljoonaa suomalaista) parissa on 8–12 prosenttia, ja enemmistö heistä on poikia.

Aikuisväestön lukutaitoa on tutkittu PIAAC 2012 -tutkimuksessa, jonka ensituloksia julkaistiin syksyllä 2013. Siinä alimmalle suoritustasolle lukutaidossa sijoittui suomalaisesta aikuisväestöstä kahdeksan prosenttia ja sen alle kolme prosenttia. Selkokielen tarvitsijoita 18–64-vuotiaiden (3,2 miljoonaa) joukossa voidaan arvioida olevan 6–10 prosenttia. Heikoissa lukijoissa on jonkin verran enemmän miehiä kuin naisia.

Yli 65-vuotiaita on hiukan yli miljoona. Heidän osaltaan selkokielen tarvetta nostavat muistisairaudet sekä muut ikääntymiseen liittyvät toimintakyvyn muutokset (esim. aivoverenkiertohäiriö tai erittäin korkea ikä). Lisäksi on otettu huomioon, että ikääntyvän väestön peruskoulutus on yleisesti tarkasteltuna alempi kuin nuoremmissa ikäluokissa. Yli 65-vuotiaiden lukutaidosta ei ole tutkimuksia, mutta PIAAC-tutkimuksessa 60–65-vuotiaista alle alimman tason jäi neljä prosenttia ja alimmalle tasolle 18 prosenttia eli yhteensä peräti 22 prosenttia vastaajista. Edellä esitetyn pohjalta arvio yli 65-vuotiaiden selkokielen tarpeesta on 15–20 prosenttia.

Tämän lisäksi selkokielestä hyötyvät monet autismin kirjoon kuuluvat ihmiset, kehitysvammaiset henkilöt sekä henkilöt, joilla on kielellinen erityisvaikeus, FASD, ADHD, laaja-alainen oppimisvaikeus (LOV), lukivaikeuksia tai viittomakieli äidinkielenä.

”Kyse on arviosta. Tavoite on saada yleiseen käyttöön luku, jota voidaan käyttää perusteltuna selkokielen tarpeen arviona. Toivottavaa on, että aiheeseen paneudutaan myös tutkimuksessa lähivuosina”, Selkokeskuksen johtaja Leealaura Leskelä toteaa.

Selkokielellä tarkoitetaan suomen kielen muotoa, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Selkokielen tarvitsijoiksi arviossa on ajateltu ne henkilöt, jotka todennäköisesti hyötyvät selkokielisestä tekstistä. Heillä on siis usein vaikeuksia ymmärtää asian olennainen sisältö, vaikka se olisi esitetty hyvällä yleiskielellä.

Tarvearvion yhteydessä Selkokeskus julkisti myös uuden selkokielen strategian vuosille 2014–2018. Strategiassa on 34 toimenpide-ehdotusta, jotka koskevat tiedonvälitystä, julkisten palvelujen kieltä, selkokirjallisuutta ja kulttuurin saavutettavuutta, selkokielen kehittämistä ja tutkimusta, selkokoulutusta, neuvontaa ja ohjausta sekä selkokieleen liittyviä palveluja.

Yksi päätavoitteista on lisätä viranomaisten vastuuta tuottaa selkokielistä tiedotusaineistoa. Strategia korostaa, että kielellinen syrjäytyminen voi johtaa myös muunlaiseen syrjäytymiseen, jos ihminen ei pysty hoitamaan asioitaan tai selviytymään arjestaan kielivaikeuksien vuoksi.

Selkokielen tarvearvio ja strategia julkistettiin 30. tammikuuta Selkokeskuksen ja Kuntaliiton yhteisseminaarissa Meneekö viestisi perille.

Selkokielen tarve eri ikäkausina:

  • lapset ja nuoret 8–12 %
  • työikäiset 6–10 %
  • yli 65-vuotiaat 15–20 %

Tarvearvio kokonaisuudessaan (www.papunet.net)

Lisätietoa

Selkokeskuksen johtaja Leealaura Leskelä, p. 040 7171 971