Rohkeasti palkkatyöhön, jos siihen on mahdollisuus

Tyttäremme opiskeli kolme vuotta ammattikoulun Telma-linjalla. Siihen kuului työharjoittelua kaupassa, vanhainkodissa, päiväkodissa ja ravintolassa. Opetus oli monipuolista ja vastuullista. Hän valmistui ja sai työpaikan McDonald’sista, joka oli yksi hänen työharjoittelupaikoistaan. Tyttäremme on yksi niistä muutamasta sadasta onnekkaasta, joka on palkkatyössä. Työvuosia on lähes 20, ja meneillään on kolmas työsuhde.

Tuetun työn palvelun työhönvalmentaja on tyttäremme tukena. Valmentaja on linkki työntekijän ja työnantajan välillä. Hän ratkoo mahdolliset ongelmat, opettaa uusia työtehtäviä yms. Heidän merkityksensä on erittäin suuri, ja on harmi, että heitä ei ole joka kunnassa. He myös etsivät kehitysvammaisille eli osatyökykyisille työpaikkoja ja auttavat työsopimusneuvotteluissa. Kun työtehtävät on opittu, valmentaja käy silloin tällöin varmistamassa, että kaikki on hyvin. Jos ja kun kaikki on hyvin, on vain kahviteltu. Eräässä työpaikassa jopa tehtiin valmentajalle tiettäväksi, että ei tarvitse käydä, koska työt sujuvat hyvin.

Tyttärellämme on normaali työsopimus. Työaika ja -palkka mitoitettiin siten, että tulotaso pysyy eläkkeen ja tukieläkkeen maksimimäärän alapuolella. Hänelle kertyy työeläkettä. Kela-laki mahdollistaa, että eläkkeen voi jättää lepäämään 3 kk – 2 vuodeksi. Sitä kokeiltiin, mutta se ei ollut hyvä ratkaisu, koska tyttäremme ei tehnyt juurikaan pidempiä työpäiviä. Tulot eivät kasvaneet.

Ansiotulojen ns. palkkakatto (eläke + takuueläke) on aiheuttanut meille ongelmia muutaman kerran, sillä Kela seuraa palkkatulokertymää. Toivon kovasti, että palkkakatto poistettaisiin, ja kehitysvammaisia kohdeltaisiin yhdenvertaisesti eräiden muiden vammaisten kanssa, jotka saavat ansaita rajattomasti eläkkeidensä lisäksi. Kehitysvammainen ei yleensä kykene tekemään muita kuin avustavia, osa-aikaisia töitä, joten hän ei ansaitse paljon, vaikka kaikki ansiorajat poistettaisiin.

Tyttäremme on motivoitunut ja tunnollinen, kuten kehitysvammaiset yleensä ovat. Häntä kohdellaan yhdenvertaisesti, ja hän osallistuu henkilöstön kesäpäiville, joulujuhliin yms. Hän sitoutui ensimmäiseen työpaikkaansa niin perusteellisesti, että teimme pari vuotta ”käännytystyötä”, että hän rohkenisi ajatella työpaikan vaihtamista. Hän rohkaistui, ja nyt on meneillään kolmas työsuhde. Työtehtävät ovat monipuolistuneet, ne ovat itsenäisiä, on vastuuta, työyhteisö on pysyvä, ja hänellä on sosiaalisia suhteita päivittäin. Hän lähtee työhön tyytyväisenä.

Kuten yllä olevasta näkyy, palkkatyöstä on hyviä kokemuksia. Kannustan työnantajia olemaan rohkeita palkkaamaan kehitysvammaisia työntekijöitä. Ja vanhemmat, antakaa nuortenne kokeilla siipiään palkkatyössä, kun se on mahdollista.

Sari Sepponen

Kirjoittaja on kehitysvammaisen aikuisen tyttären vanhempi. Myös tytär Sanna Sepponen on mukana Palkkaa työstä -kampanjassa.