Perustarpeet eivät ole kauppatavaraa

Vammaisten ihmisten avun ja tuen tarve irrotettava kilpailutuksesta

Uusi EU:n hankintadirektiivi on tullut voimaan ja Suomessa uudistetaan kansallista hankintalainsäädäntöä. Monissa EU-maissa on hyödynnetty kansallista harkintaa ja tunnistettu ne sosiaalipalvelut, jotka on perusteltua irrottaa julkisten hankintojen kilpailuttamisesta. Suomessa sen sijaan kilpailutus on viety äärimmilleen.

Vammaisfoorumi ja kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta (KVANK) vaativat, että vammaisten ihmisten arjesta selviytymiseen tarkoitetut, säännölliset palvelut irrotetaan uudistettavan hankintalain kilpailuttamissäännösten piiristä. EU:n perussopimus antaa tähän mahdollisuuden, joka on nyt hyödynnettävä kansallisessa lainsäädännön uudistamistyössä.

Yhdenvertaisuus, oikeus määrätä omista asioistaan, itsenäisyys ja osallisuus yhteiskunnassa ovat vammaispolitiikan peruspilareita. Nykyinen kilpailutusmenettely ei huomioi palvelujen käyttäjien tai heidän läheistensä mielipiteitä eikä tarjoa heille mahdollisuutta osallistua heitä itseään koskeviin asioihin. Suomessa on väkisin yritetty luoda markkinoita, joita todellisuudessa ei ole. Tämä on tapahtunut vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä ihmisarvon kustannuksella.

Vammaispalveluja kilpailuttavat kunnat suosivat halpaa hintaa, ja yksityiset palveluntuottajat tinkivät laadusta saadakseen hinnat alas. Kilpailutuksen ylivallan alla ihmisen elämä rakentuu järjestelmän ehdoilla. Ihmisarvoinen ja omaehtoinen elämä edellyttää, että vammaista palvelun käyttäjää kuullaan, ja hänen mielipiteillään, toiveillaan ja tarpeillaan on vaikutusta silloin, kun hän valitsee säännöllisesti tarvitsemaansa tukea ja palveluja. Uuden EU-direktiivin pyrkimys on vahvistaa vammaisen henkilön asemaa.

Vammaisten henkilöiden jokapäiväisessä elämässä ja asumisessa tarvitsemaa apua ei voi tuotteistaa, mikä kuitenkin on kilpailutuksen perusedellytys. Vammaisten henkilöiden avun ja tuen tarpeet, elämäntilanteet ja olosuhteet poikkeavat suuresti toisistaan. Palveluiden tulee pystyä joustamaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti, sillä kyse ei ole yhteen elämänvaiheeseen liittyvästä väliaikaisesta palveluratkaisusta. Vammaisuus on koko elämän mittainen kumppani. Hankintalain menettelyvaatimukset eivät sovellu yksilöllisiin palveluihin. Pakettiratkaisut, massatuotanto ja raskas palvelurakenne johtavat sekä yli- että alihintaisiin tarjouksiin ja sopimattoman palvelun paikkaamiseen lisäpalveluilla. Tätä ei voida pitää kansantaloudellisestikaan perusteltuna.

Vammaisilla ihmisillä on oikeus palvelun jatkuvuuteen ja asumisratkaisujen pysyvyyteen.

Kunnan palvelustrategian on mahdollistettava erilaisia palvelujen järjestämistapoja. Suunnitteluun on otettava mukaan itse palveluita tarvitsevat vammaiset ihmiset sekä heidän läheisensä. Joustavia ja toimivia järjestämistapoja ovat esimerkiksi henkilökohtainen budjetointi tai palveluseteli tai julkisen palvelun tehtävää toteuttava SGEI-menettely (Services of General Economic Interest). Henkilökohtainen budjetti tarkoittaa julkisten palvelujen käyttäjälle annettua rahaa, jolla hän voi hankkia tarvitsemaansa tukea ja palveluja haluamillaan tavoilla. SGEI-palveluilla tarkoitetaan yleishyödyllisiä palveluja, joiden saatavuuden turvaaminen katsotaan yhteiskunnallisesti niin tärkeäksi, että viranomainen voi asettaa palveluntuottajalle julkisen palvelun velvoitteen.

Vammaisfoorumi ja Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta (KVANK) järjestävät tiedotustilaisuuden aiheesta yhdessä eduskunnan vammaisasioiden verkoston kanssa eduskunnan Kansalaisinfossa, Pikkuparlamentissa 9.5.2014 klo 14–16.

Ohjelma

Tilaisuuden puheenjohtajana on toimittaja Tiina Merikanto

• 14.00 Tilaisuuden avaus
  kansanedustaja Johanna Karimäki, Eduskunnan Vamyt-verkoston pj.
• 14.05 Vammaisten ihmisten palvelut kilpailussa
  Markku Virkamäki, KVANK, ja Tiina Lappalainen, Vammaisfoorumi ry
• 14.15 Palveluasumisen markkinaselvityksen tuloksia
  tutkija Jukka Ohtonen
• 14.35 Kokemuksia tulkkipalvelujen kilpailutuksesta
  Tulkkipalvelun käyttäjä Magdalena Kintopf-Huuhka
• 14.45 Kokemus vammaisen henkilön asumisen ja palvelun hankinnasta
  Päämies ja vanhempi
• 14.55 Ei kilpailutukselle – kyllä ihmisoikeuksille
  Sami Helle
• 15.00 Paneelikeskustelu – puheenjohtajana toimittaja Tiina Merikanto
  Tähän mennessä poliitikoista osallistumisensa ovat vahvistaneet europarlamentaarikko Riitta Myller, SDP, Johanna Karimäki, Vihreät, kansanedustaja Erkki Virtanen, Vasemmistoliitto, europarlamentaarikko Sari Essayah, Kristillidemokraatit, Nils Torvalds, RKP ja eurovaaliehdokas Jouni Ovaska, Keskusta.