Pankkipalvelut on turvattava kaikille
Kehitys- ja puhevammaiset ihmiset tarvitsevat usein tukea pankkiasioiden hoitamisessa. Järjestöjen tekemän kyselyn mukaan vain hieman yli neljännes hoitaa pankkipalvelunsa aina itse.
Kyselyn perusteella kehitys- ja puhevammaiset ihmiset haluaisivat asioida verkkopankissa, mutta käytännössä itsenäisesti pankkiasiansa hoitavista vain alle puolet käyttää verkkopankkia.
Verkkopankkipalveluiden käyttöön tarvitaankin nykyistä enemmän tukea, kuten selkokielisiä ohjeita ja mahdollisuuksia harjoitella palvelun käyttöä.
Selvityksen mukaan pankkiasioiden hoitamisessa auttaa pääosin perheenjäsen tai joku muu läheinen ihminen. Edunvalvoja auttaa noin neljäsosaa henkilöistä, jotka osallistuivat kyselyyn.
Pankkiasioiden hoitamisessa edunvalvojan tai läheisen tuki voi olla joskus vaikea sovittaa yhteen pankkitoimintoja säätelevän lainsäädännön kanssa. Sen vuoksi vammaisen henkilön oikeus pankin peruspalveluiden käyttöön ei välttämättä toteudu.
Ongelmana esimerkiksi verkkopankkitunnusten saamisessa voi olla se, että henkilö ei välttämättä ymmärrä verkkopalvelun käytöstä tehtävän sopimuksen tekstiä. Tämä voi rajata osan vammaisista henkilöistä verkkopankkipalvelun piiristä.
Verkkopankkitunnukset ovat kuitenkin merkittävä väline saavuttaa kaikille kansalaisille kuuluvat digitaaliset palvelut. Pankkipalveluiden lisäksi myös muita, esimerkiksi henkilökohtaisia verotietoja ja sosiaali- ja terveystietoja, hallitaan ja tarkastellaan verkkopankkitunnusten avulla digitaalisessa ympäristössä.
Jotta vammaiset ihmiset eivät syrjäydy digitaalisesta ympäristöstä, on pankkien tehtävä palveluihin uudistuksia ja mukautuksia, joilla vammaisten ihmisten osallisuus turvataan pankkipalvelujen käyttäjinä, Kehitysvammaliitto katsoo.
YK:n sopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista edellyttää kohtuullisia mukautuksia, jotta vammaiset henkilöt voivat käyttää samoja palveluita kuin muutkin ihmiset. Myös yhdenvertaisuuslaki edellyttää kohtuullisia mukautuksia yhteiskunnan yleisiin palveluihin ja viranomaisasioinnissa.
Kansallisia lainsäädännöllisiä muutoksia on tehty, mutta silti osa käyttäjistä näyttäisi jäävän peruspalveluiden ulkopuolelle, selviää kyselystä.
Vammaisten henkilöiden digipalveluiden käyttöä rajoittaa myös pienituloisuus. Heillä ei välttämättä ole varaa laitteisiin tai liittymään, jotka mahdollistavat digitaalisten palveluiden käytön. Tämä puoltaa perinteisen pankkiasioinnin säilyttämistä.
Pankki- ja järjestötoimijoiden yhteistyöllä voidaan kehittää apuvälineitä, neuvontaa ja tukea. Keskeistä palveluiden kehittämisessä on kuulla palvelunkäyttäjien tarpeita.
Kehitysvammaliitto teki pankkipalveluiden käyttöselvityksen maaliskuussa 2019 yhteistyössä Kehitysvammatuki 57:n sekä Aivoliiton kanssa. Kyselyyn osallistui yhteensä 147 henkilöä.
Lisätietoa:
Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Marianna Ohtonen, p. 09 3480 9214, marianna.ohtonen(at)kvl.fi, tai asiantuntija Sisko Rauhala, p. 09 3480 9215, sisko.rauhala(at)kvl.fi