Nuoret tarvitsevat tietoa vammaisalasta ja mahdollisuuksia työharjoitteluun
Tietämättömyys, ennakkoluulot, pieni palkka ja arvostuksen puute heikentävät vammaisalan vetovoimaa.
Kiinnostus vammaisalalla työskentelemiseen herää vasta ammatillisten opintojen aikana. Peruskoulun 9-luokkalaisia ala ei kiinnosta. Peruskoulun opinto-ohjaajien arvioiden mukaan oppilaiden koulusta saama tieto vammaisuudesta ja vammaisalasta on vähäistä.
Nämä tiedot käyvät ilmi Kehitysvammaliiton ja JHL:n tekemästä kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin syitä siihen, miksei vammaisala houkuttele nuoria ammatinvalitsijoita. Kyselyn kohderyhmänä olivat peruskoulun 9-luokkalaiset, peruskoulujen opinto-ohjaajat, sosiaalialan opiskelijat ja vammaisalan työntekijät. Kysely on osa liittojen Värikäs vammaistyö -kampanjaa, jonka tarkoituksena on lisätä tietoa vammaisalan työstä, jotta alalle saataisiin ammattitaitoisia ja motivoituneita ammattilaisia myös tulevaisuudessa.
”Vammaisala kärsii työvoimapulasta. Tärkein syy on se, ettei alaa tai vammaisuutta ylipäätään tunneta. Vammaisala ei näy julkisuudessa positiivisesti, ja vammaisuutta kohtaan tunnetaan ennakkoluuloja”, Kehitysvammaliiton tutkija Hannu Vesala toteaa.
Kyselyyn vastanneista peruskoulun 9-luokkalaisista vain alle 10 % piti hoiva-alan työtä tai työtä vammaisten ihmisten parissa kiinnostavana. Vammaisalasta erittäin epäkiinnostavan tekivät oppilaiden mielestä työn henkinen ja fyysinen raskaus, työn epäkiinnostavuus ja pieni palkka.
Oppilaista 67 % kertoi, etteivät he olleet saaneet lainkaan tietoa vammaisalan työstä ja työpaikoista. Vain reilu 9 % vastanneista kertoi olleensa työssä tai tehnyt työelämään tutustumisjakson jossain vammaisalan työpaikassa.
Opinto-ohjaajien mukaan syynä vähäiseen tiedon tarjoamiseen vammaisuudesta tai vammaisalan työstä on ajanpuute. Aloja ja ammatteja on esiteltävä tasapuolisesti eikä vammaisalaan ole mahdollista käyttää enempää aikaa.
Kyselyyn vastanneista sosiaalialan opiskelijoista noin neljäsosa ilmoitti aikovansa hakeutua vammaisalalle valmistuttuaan. Suurin osa oli tehnyt päätöksen vasta ammattiopintojen aikana.
Opiskelijoiden mielestä alan mielenkiintoisuus johtuu siitä, että alalla saa työskennellä ihmisten kanssa ja työ on sisällöllisesti mielenkiintoista. Vammaisala näyttäytyy edelleen kutsumusammattina. Myös hyvä työllisyystilanne lisäsi alan kiinnostavuutta.
Opiskelijoiden mielestä vammaisalan kiinnostavuus voisi lisääntyä, jos palkkausta nostettaisiin ja alaa arvostettaisiin enemmän. Opiskelijat toivoivat myös enemmän harjoittelumahdollisuuksia ja tutustumista alan työpaikkoihin. Myös alan julkinen, positiivinen näkyminen toisi mahdollisesti lisää nuoria alalle.
”Media ei myy vammaisalaa trendikkäänä tai ei oikeastaan ollenkaan. Ei ymmärretä, että vammaisalalla työskennellään ihmisten kanssa, ei pelkästään erityispiirteiden tai diagnoosien kanssa”, yksi vastaajista kiteytti.
Alalla jo olevat työntekijät tyytyväisiä työhönsä
Suurin osa kyselyyn vastanneista vammaisalan työntekijöistä (76,5 %) oli melko tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä nykyiseen työhönsä. Työn parhaita puolia ovat asiakkaiden kanssa toiminta ja vuorovaikutus, työn sisällöt ja yhteistyön sujuminen työtovereiden kanssa. Tyytyväisyyttä lisäävä tekijä oli myös kokemus oman työn merkityksellisyydestä.
Suurimmat tyytymättömyyden aiheet olivat palkka, etenemis- ja kehittymismahdollisuudet työssä sekä työn fyysinen ja etenkin henkinen kuormittavuus, mitä aiheutti kiire ja työntekijöiden liian vähäinen määrä.
”Fyysinen ja henkinen rasittavuus ovat tekijöitä, joihin työpaikoilla pitää vaikuttaa. Myös palkan suhteuttaminen työn vaativuuteen olisi paikallaan. Työnantajilla on tässä tuhannen taalan paikka. Alan vetovoimaisuus kasvaisi varmasti, jos rasittavuustekijöihin puututtaisiin todella ja palkkaa nostettaisiin. Samalla myös alan ilme muuttuisi positiivisemmaksi”, JHL:n ammattialatoiminnan asiantuntija Riitta Vehovaara toteaa.
Työnantajien ja oppilaitosten yhteistyötä tulisi lisätä, jotta nuoret saavat tuntumaa vammaisalaan. Myös koulutusjärjestelmää tulisi joustavoittaa, opiskelupaikkoja lisätä ja oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia hyödyntää entistä enemmän, jotta myös alan vaihtajat tai alalle palaavat voivat joustavasti päivittää osaamistaan.
Kehitysvammaliiton ja JHL:n Värikäs vammaistyö -kampanjassa tuotetaan tietoa vammaisalan työstä, mm. videoita sosiaaliseen mediaan, sekä kannustetaan kouluja ja vammaisalan työpaikkoja yhteistyöhön ja lisäämään esimerkiksi TET-harjoittelumahdollisuuksia. Vammaistyön lähettilääksi ilmoittautuneet alan ammattilaiset ovat valmiita jalkautumaan kouluihin kertomaan omasta työstään heti, kun koronarajoitukset sen sallivat. Värikäs vammaistyö -kampanja jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka.
Värikäs vamaistyö -kampanjaviikko näkyy sosiaalisessa mediassa 23.-27.11.2020.
Kyselytutkimus toteutettiin sähköisinä kyselyinä 27.2.-6.4.2020. Kyselyyn vastasi yhteensä 183 peruskoulun 9-luokkalaista, 23 opinto-ohjaajaa, 119 sosiaalialan opiskelijaa ja 689 vammaisalan työntekijää.
Lisätietoja tutkimuksesta: tutkija Hannu Vesala, Kehitysvammaliitto, p. 09 3480 9255
Värikäs vammaistyö -kampanjasta: viestintäpäällikkö Anneli Puhakka, Kehitysvammaliitto, p. 0400 906 061
tai ammattialatoiminnan asiantuntija Riitta Vehovaara, JHL, p. 040 524 8876
Houkuttaako vammaisalan hoivatyö? -raportti (pdf)