Nuoren kuntoutusrahan alaikärajaa ei pidä nostaa
Kehitysvammaliitto ei kannata ehdotettuja muutoksia, joissa kansaneläkkeen, takuueläkkeen, sairauspäivärahan ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusrahaetuuksien alaikäraja nostettaisiin 18 vuoteen. Ehdotetut muutokset heikentävät kehitysvammaisten ja muiden vastaavaa tukea vamman vuoksi ymmärtämisessä ja oppimisessa tarvitsevien 16–17-vuotiaiden nuorten ja heidän perheidensä asemaa.
Etuuksilla, kuten nuoren kuntoutusrahalla edistetään vammaisen nuoren yhdenvertaisuutta muiden nuorten kanssa silloin, kun nuorella on oppimista ja selviytymistä vaikeuttava vamma, kuten kehitysvamma, laaja-alaisia oppimisvaikeuksia tai autismi.
Kehitysvammaliitto muistuttaa, että oppivelvollisuuden laajentamisella on pyritty lisäämään koulutuksellista tasa-arvoa ja ehkäisemään syrjäytymistä varmistamalla nuorille toisen asteen tutkinnon suorittaminen. Nuoren kuntoutusraha on merkittävä väline tavoitteen toteuttamiseksi, jota etuuden ikärajan nostaminen 18 vuoteen vaikeuttaisi.
Ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi myönnettävänä etuutena nuoren kuntoutusraha tukee nuoren opintoja ja oppivelvollisuuden suorittamista. Etuuden saaminen edellyttää henkilökohtaista opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelmaa. Tämä tukee sitä, että 16–17-vuotias nuori ei putoa koulutuksen ulkopuolelle ja jätä oppivelvollisuuttaan suorittamatta. Toisen asteen opintojen suorittaminen tukee vammaisen nuoren itsenäistymistä ja edistää työllistymistä työkykynsä mukaiseen koko- tai osa-aikaiseen palkkatyöhön.
Kuntoutusrahan tai eläkkeen ikärajan nostaminen heikentää perheiden edellytyksiä selviytyä vammaisen nuoren opintoihin liittyvistä kuluista. Osa kehitysvammaisista ja muista vastaavaa tukea tarvitsevista nuorista joutuu muuttamaan toisen asteen opintoja varten pois kotipaikkakunnaltaan esimerkiksi vaativan erityisen tuen ammattioppilaitoksiin.
Alle 18-vuotiaana myönnetty eläke sulkee vammaisen henkilön usein työelämän ulkopuolelle heti perusopintojen jälkeen, mikä on ongelmallista koulutus- ja työelämäosallisuuden näkökulmasta. Osa vaikeimmin vammaisista nuorista joutuu kuitenkin keskeyttämään opinnot vahvasta tuesta ja erityisjärjestelyistä huolimatta. Nuori voi myös joutua terveydentilansa vuoksi asumaan asumisyksikössä sekä maksamaan tästä asumisesta ja ylläpidosta kodin ulkopuolella. Eläkkeitä koskevan ikärajan nostaminen ja sen vaikutukset asumistukeen vaikeuttaisivat heidän perheidensä taloudellista selviytymistä huomattavasti.
Ehdotetut muutokset kuntoutusrahaa ja eläkkeitä koskevissa ikärajoissa heikentävät vammaislapsiperheiden asemaa suhteessa muihin perheisiin ja lisäävät viimesijaiseksi tarkoitetun toimeentulotuen tarvetta. Tämä on kohtuutonta ja syrjivää vammaan liittyvässä elämäntilanteessa. Tuen hakeminen aiheuttaa perheille kuormitusta ennestään raskaassa elämäntilanteessa.
Sen sijaan Kehitysvammaliitto suhtautuu myönteisesti vammaisetuutta koskevaan ikärajamuutokseen. Muutos alle 18-vuotiaan lapsen vammaistukeen ja 18 vuotta täyttäneen aikuisen vammaistukeen selkeyttäisi 16–17-vuotiaan nuoren asemaa alaikäisenä lapsena. Nykyisin 16 vuotta täyttäneen nuoren vammaistuen myöntöedellytykset ovat erilaiset kuin lapsen vammaistuen. Muutos turvaisi tuen jatkuvuutta nuoren vammaan liittyvissä kuluissa täysi-ikäisyyteen asti.
Kehitysvammaliitto antoi sosiaali- ja terveysministeriölle asiasta lausunnon 6.8.2024. Lue lausunto kokonaisuudessaan:
Lisätietoa:
Toiminnanjohtaja Susanna Hintsala, p. 040 741 6179
Asiantuntija Susanna Rieppo, p. 050 329 0511