Lyhytaikaishoito paikoin tauolla jo yli vuoden koronan takia – väsymys painaa omaisia
Lyhytaikaishoito on monilla lähes täysin jäänyt toteutumatta jo yli vuoden ajan koronatilanteen takia. Vanhemmat kokevat, että voimat ovat vähissä ja ovat huolissaan siitä, miten voivat toipua raskaasta ajasta, kun apua ei edelleenkään ole juuri tarjolla. Palvelun saannissa on kuitenkin suuria eroja, ja toisilla palvelu on toiminut koko ajan.
Kriisin pitkittyessä monien perheiden palveluvaje on käynyt erittäin raskaaksi. Osalla perheistä taloudellinen tilanne on heikentynyt, kun vanhempi on joutunut jäämään kotiin lapsen tueksi palkattomasti. Perheiden hyvinvointiin on nyt kiinnitettävä erityistä huomiota ja varmistettava palvelujen saatavuus ja toimivuus, toteavat kehitysvamma-alan järjestöt valtioneuvostolle tekemässään kuukausittaisessa koronatilannekatsauksessa.
Erityisen kriisiytyneinä näyttäytyvät perheet, joissa on useita erityislapsia ja vanhemmilla itselläänkin esimerkiksi tarkkaavaisuuden ja/tai oppimisen vaikeuksia.
”Tilapäishoito ei ole minulle ylimääräinen tuki, vaan välttämättömyys”, kuvailee kahden lapsen omaishoitajana yksin toimiva vanhempi. ”Se, että tilapäishoitopakat laitetaan vähän väliä tai pidemmäksi aikaa kiinni, on ollut äärimmäisen vaikeaa minulle. Jos ne pari päivää, kun pääsee elämään edes vähän normaalimpaa arkea, eivät toteudu, keho ja mieli on jatkuvassa selviytymisvaihteessa. Voisin kuvitella, että omaishoitajilla on sydänkohtauksia keskivertoa enemmän, kun on jatkuva stressi eikä pääse nukkumaan tai palautumaan.”
Järjestöjen mielestä omaishoidon vapaita ja muita tilapäishoidon palveluja tulisi ainakin tilapäisesti lisätä ja laajentaa, jotta palautuminen koetusta olisi mahdollista. On tärkeää, että perheen voimavaroja ei kulu kuormittuneessa tilanteessa palvelujen hakemiseen ja valitusprosessiin esimerkiksi pitämättä jääneiden omaishoidon vapaiden osalta.
Kuntien tulisi oma-aloitteisesti tarjota rahakorvaus kunnasta johtuvista syistä pitämättä jääneistä omaishoidon vapaista, jos niiden mielekäs käyttäminen jälkikäteen ei ole mahdollista. Kuntia tulisi muutoinkin ohjata hyödyntämään joustavia ja perheen tarpeisiin pohjautuvia tuen muotoja, jotka ehkäisevät myöhemmin lisääntyvää palveluntarvetta ja sitä kautta kasvavia kustannuksia.
Kehitysvamma-alan järjestöjen koronatilannekuvaraportti huhtikuulta 2021 (pdf)
Lisätietoa:
Susanna Hintsala
Kansalaisuusyksikön johtaja
Kehitysvammaliitto
susanna.hintsala(at)kvl.fi
p. 040 741 6179