Arviointipalvelut
Palvelurakenteen arviointi
Kehitysvammaliitto on toteuttanut palvelurakenteen arviointeja niin kunta-, kuntayhtymä- kuin seutukuntatasollakin. Arviointeja on toteutettu Jyväskylässä, Jämsässä ja Jämsänkoskella, Iissä, Laukaalla sekä Suojarinteen kuntayhtymässä. Arviointiraportit on julkaistu Kehitysvammaliiton sarjassa.
Kehitysvammaliitto tarjoaa palvelurakenteen arviointeja, jotka voivat koskea yksittäistä kuntaa tai laajempaa aluetta.
Palvelurakenteen arviointi
- kuvaa palvelurakenteen ottaen huomioon eri tahojen tuottamat palvelut
- tuottaa tietoa kehitysvammaisten ihmisten käyttämien palvelujen saatavuudesta, sisällöstä ja laadusta
- analysoi palvelujärjestelmää asiakkaiden palvelutarpeiden näkökulmasta
- osoittaa muutostarpeet palvelujen käyttäjien ja tuottajien näkökulmasta
- konkretisoi ehdotettavat kehittämistoimenpiteet.
Palvelurakenteen arvioinnissa nostetaan esiin kehitysvammapalveluiden kehittämishaasteita ja mahdollisia muutostarpeita sekä esitetään toimenpide-ehdotuksia palvelujärjestelmän kehittämiseksi. Arviointi voi sisältää, tilaajan niin toivoessa, vertailutiedonkeruun valituilta alueilta.
- Renko, M. (2006). Toimintoperusteisen kustannuslaskelman soveltaminen kehitysvammaisten asumispalveluyksiköissä. Kotu-raportteja 3/2006. Kehitysvammaliiton tutkimusyksikkö Kotu. Helsinki.
- Matikka, L. M., Nummelin, T. ja Ainali, I. (2003). Laadulla eteenpäin – Laukaan kehitysvammapalvelujen arviointi ja kehittämisehdotukset. Kotu-raportteja 1/2003. Kehitysvammaliiton tutkimusyksikkö Kotu. Helsinki.
- Hintsala, S., Nummelin, T. ja Matikka, L. M. (2001). Iin kehitysvammapalvelujen arviointia ja kehittämisehdotuksia. Valtakunnallisen tutkimus- ja kokeiluyksikön monisteita 33/2001. Kehitysvammaliiton tutkimus- ja kokeiluyksikkö. Helsinki.
- Hintsala, S. ja Matikka, L. M. (2000). Kehitysvammapalvelut Jämsän seudulla. Jämsän ja Jämsänkosken kaupunkien palvelujen arviointia ja kehittämisehdotuksia. Valtakunnallisen tutkimus- ja kokeiluyksikön monisteita 32/2000. Kehitysvammaliiton tutkimus- ja kokeiluyksikkö. Helsinki.
- Matikka, L. M. ja Hintsala, S. (2000). Suojarinne ristiaallokossa. Erityispalvelut ja -osaaminen Keski-Suomessa. Valtakunnallisen tutkimus- ja kokeiluyksikön monisteita 31/2000. Kehitysvammaliiton tutkimus- ja kokeiluyksikkö. Helsinki.
- Hintsala, S., Matikka, L. M. ja Rautavuori, M. (1999). Kehitysvammapalvelut Jyvässeudulla. Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan palvelujen arviointia ja kehittämisehdotuksia. Valtakunnallisen tutkimus- ja kokeiluyksikön monisteita 29/1999. Kehitysvammaliiton tutkimus- ja kokeiluyksikkö. Helsinki.
- Aaltonen, A. (1999). Mitä maksaa? – Kustannusanalyysi Kotkan kehitysvammahuollon palveluista. Valtakunnallisen tutkimus- ja kokeiluyksikön monisteita 30/1999. Kehitysvammaliiton tutkimus- ja kokeiluyksikkö. Helsinki.
Pyydä tarjous!
Kerro, mitä haluatte arvioida ja mitä ensisijaisesti haluatte arvioinnilla saavuttaa. Kerro myös, kuinka laajaa arviointikokonaisuutta toivotte.
Lisätietoa: Toiminnanjohtaja Susanna Hintsala, susanna.hintsala (ät) kvl.fi, p. 09 3480 9254
Palvelujen laadun arviointi
Palvelujen laadun arviointi on tarkoitettu kaikille kehitysvamma-alan palveluja tuottaville organisaatioille. Se on tarkoitettu myös yksittäisille palveluyksiköille ja palveluntuottajille, jotka haluavat systemaattisesti arvioida, seurata ja kehittää tarjoamiensa palvelujen laatua.
Kehitysvammaliitto on kehittänyt arviointipalveluja erityisesti kehitysvammaisten ihmisten asumisen sekä työ- ja päivätoimintojen laadun arviointiin. Keskeistä palvelujen laadun arvioinnissa on palvelujen käyttäjän näkökulma.
Palvelujen laadun arvioinnissa tarkastellaan palvelujen ja palveluyksikön vahvuuksia ja nostetaan esiin keskeisimpiä kehittämishaasteita. Lisäksi esitetään konkreettisia toimenpide-ehdotuksia palvelujen laadun parantamiseksi. Palvelujen laadun arvioinneissa käytetään luotettavia ja testattuja arviointivälineitä, joita kehitetään jatkuvasti.
Palvelujen laadun arvioinnin tueksi on kehitetty mm. verkostomaiselle toteutustavalle rakentuva Alli Arviointikierros.
Lisätietoa: Toiminnanjohtaja Susanna Hintsala, susanna.hintsala (ät) kvl.fi, p. 09 3480 9254
Toimintakyvyn arviointi
Kehitysvammaliitto toteuttaa kehitysvammaisten henkilöiden toimintakyvyn arviointeja. Arviointipalvelut on suunnattu lähinnä kehitysvammaisten ihmisten asumis- tai työ- ja päivätoimintapalveluja tuottaville palveluyksiköille.
Toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen kykyä toimia tilanteen vaatimalla tavalla, olosuhteet huomioon ottaen ja niiden antamia mahdollisuuksia hyödyntäen. Toimintakyky on siis suhde ihmisen ja hänen ympäristönsä välillä, ja siksi hyvä toimintakyvyn arviointi sisältää yksilöön kohdistuvan tarkastelun lisäksi ympäristön ekologisen arvioinnin.
Arviointi voi kohdistua yksilön fyysiseen, sosiaaliseen ja/tai psyykkiseen toimintakykyyn vaikuttaviin tekijöihin sekä yksilössä itsessään että hänen lähiyhteisössään. Toimintakyvyn arviointien avulla saadaan tietoa siitä, millaista tukea yksilö tarvitsee kyetäkseen toimimaan arjessaan ja lähiyhteisössään. Saadun tiedon avulla voidaan tarkastella henkilön saamaa kuntoutusta ja ohjausta suhteessa hänen tarpeisiinsa. Psyykkisen toimintakyvyn arvioinnin myötä voidaan tunnistaa vaikeudet psykososiaalisessa toimintakyvyssä jo varhaisessa vaiheessa.
Toimintakyvyn arvioinneissa käytetään luotettavia ja testattuja arviointivälineitä, joita kehitetään ja tutkitaan jatkuvasti:
- TOIMI (menetelmä psykososiaalisen toimintakyvyn kuvaamiseen) on työväline, jonka avulla laaditaan laaja-alainen kuvaus vammaisen henkilön psykososiaalisen toimintakyvyn eri puolista ja tunnistetaan toimintakyvyn vahvuudet ja rajoitukset. Toimintakyvyn vahvuudet kertovat voimavaroista mielekkääksi koettuun elämään. Toimintakyvyn rajoitukset auttavat tunnistamaan toimintoja, joista suoriutumiseen henkilö tarvitsee apua tai tukea. Palveluiden käyttäjä on tässä tarkastelussa itse aktiivisesti mukana. Osta TOIMI Opike-verkkokaupasta.
- KETO (kehitysvammaisen toimintakyvyn arviointiasteikko) koostuu kehitysvammaisuuden määritelmän osa-alueista. Sillä saadaan yleiskuva mm. liikkumisen, hygienian ja siisteyden, kotiaskareiden, työtehtävien, sosiaalisten taitojen ja ihmissuhteiden sujumisesta arjessa. Asteikon tavoitteena on koota, jäsentää ja käsitteellistää lähipiirin asiakkaasta tekemiä havaintoja.
- PSYTO (psykososiaalisen toimintakyvyn arviointiasteikko) on kehitetty alun perin kehitysvammaisten ihmisten mielenterveystyön haasteisiin ja se tarjoaa mahdollisuuden pohtia psyykkistä hyvinvointia tai ristiriitoja yksilön ja ympäristön välillä. Se tarkastelee käyttäytymisongelmien ja oireiden vaikutusta arkeen ja yksilön hyvinvointiin. Asteikon tavoitteena on koota, jäsentää ja käsitteellistää lähipiirin asiakkaasta tekemiä havaintoja.
Elämänlaadun arviointi
Kehitysvammaliitossa on kehitetty arviointivälineitä kehitysvammaisen ihmisen elämänlaadun arviointiin. Elämänlaadun arvioinneissa tarkastelun kohteena on yksilön subjektiivinen kokemus hyvinvoinnistaan ja elämänlaadustaan. Elämänlaadun arviointi tuottaa tietoa kehitysvammaisten henkilöiden kokemuksista ja tyytyväisyydestä elämäänsä.
Palvelujen tavoitteena on parantaa palvelunkäyttäjien elämänlaatua. Näin ollen on perusteltua odottaa, että heidän elämänlaatunsa on parempi silloin, kun heidän käyttämiensä palvelujen laatu on hyvä. Tarkastelemalla palvelunkäyttäjien kokemaa elämänlaatua voidaan siis myös tehdä päätelmiä palvelujen laadusta.
Elämänlaadun arvioinneissa käytettävä arviointiväline:
- SULO (subjektiivisen hyvinvoinnin arviointiasteikko) koostuu seitsemästä eri elämänlaadun osa-alueesta, joita ovat mm. elämänmyönteisyys, osallistumisaktiivisuus, itsemäärääminen, sosiaalisuus ja turvallisuus. Sulo-asteikko soveltuu erityisen hyvin kehitysvammaisille, jotka kykenevät arvioimaan elämäänsä ja tuntemuksiaan. Tietoa kerätään haastattelemalla asiakasta. Haastattelussa esitettävät kysymykset ovat kehitysvammaiselle ihmiselle helppoja ymmärtää ja niiden vastausvaihtoehdot ovat Kyllä ja Ei. SULO-asteikossa huomioidaan kehitysvammaisten ihmisten taipuvuus myöntyvyyteen vastauksissa, mikä parantaa luotettavuutta. Osta SULO Opike-verkkokaupasta.
Arviointeihin voidaan liittää myös muita arvioitavan henkilön oman äänen kuulemiseen tarkoitettuja työmenetelmiä.
Tietoa yksilöllisten palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen
Toimintakyvyn ja elämänlaadun arvioinnit soveltuvat tilanteisiin, joissa arviointitietoa on kyettävä hyödyntämään laajasti eri ammattiryhmien, asiakkaiden itsensä sekä heidän omaistensa keskinäisessä tiedonvaihdossa. Ne tarjoavat tietoa palvelusuunnittelun pohjaksi. Arvioinnin tuottama tieto mahdollistaa resurssien tarkoituksenmukaisen kohdentamisen ja auttaa työyhteisöjä asiakkaiden yksilöllisessä tukemisessa. Kaikille asiakkaille tehdyt toimintakyvyn ja/tai elämänlaadun arvioinnit tukevat työyhteisön työkäytäntöjen ja yksilöllisen työotteen kehittämistä.
Toteuttamalla toimintakyvyn ja elämänlaadun arviointeja säännöllisesti esimerkiksi kahden vuoden välein saadaan seurantatietoa siitä, millä tavalla asiakkaiden toimintakyky tai heidän kokemansa elämänlaatu on muuttunut. Vertaamalla tätä tietoa yksilön saamissa palveluissa tapahtuneisiin muutoksiin voidaan saada tietoa näiden muutosten vaikutuksista yksilön toimintakykyyn ja elämänlaatuun.
Arviointiasteikkojen avulla saatuja tuloksia voidaan verrata kansalliseen viiteaineistoon ja saada näin tietoa siitä, kuinka paljon asiakkaiden toimintakyky tai subjektiivinen hyvinvointi eroaa muiden arvioinnissa mukana olleiden kehitysvammaisten ihmisten elämästä.
Arviointien suorittamiseen perehtyneet henkilöt voivat halutessaan käyttää arviointiasteikkoja myös itsenäisesti.
Selkokielen arviointipalvelut
Selkokeskus tarjoaa seuraavia palveluita selkotekstien tekijöille:
Selkotunnustarkistuksessa arvioidaan, täyttääkö tilaajan lähettämä julkaisu selkokielen kriteerit. Jos julkaisu täyttää kriteerit, sille myönnetään oikeus käyttää selkotunnusta. Tarkistukseen ei kuulu tekstin kommentointia tai muokkausta. Selkotunnustarkistus on ilmainen.
Selkokielisille verkkosivuille selkotunnusoikeus myönnetään yhteistyössä Papunet-verkkopalvelun kanssa.
Selkotekstin arviointi on maksullinen palvelu, jossa Selkokeskuksen asiantuntija arvioi tilaajan lähettämää tekstiä ja tekee siihen korjausehdotuksia, joiden avulla tilaaja voi parannella tekstiään.
Selkotekstin muokkauspalveluun voi lähettää yleiskielisiä tekstejä, joista Selkokeskuksen asiantuntija muokkaa selkoversion tilaajan toiveita ja tarpeita kunnioittaen. Muokkauksen hinta arvioidaan tekstikohtaisesti.
Selkokeskuksen arviointipalvelut koskevat selkojulkaisujen kieltä ja taittoa.
Verkkopalveluiden saavutettavuuden arviointi
Papunet-verkkopalvelusta voi tilata selkokielisten verkkopalveluiden saavutettavuuden arviointeja. Arvioimme saavutettavuutta asiantuntija-arviointeina ja käyttäjätestauksin.
Papunetin arviointipalveluita ovat
- selkokielisen verkkopalvelun maksuton tarkastus selkologon myöntämiseksi
- selkokielisen verkkopalvelun saavutettavuuden asiantuntija-arviointi
- selkokielisen verkkopalvelun saavutettavuuden asiantuntija-arviointi ja käyttäjätestaus.
Papunet-verkkopalveluyksiköstä voi tilata myös puhe- ja kehitysvammaisille ihmisille suunnattujen helppokäyttöisten verkkosivustojen saavutettavuuden arviointeja. Saavutettavuuden arviointeja tekee moniammatillinen tiimi, joka on perehtynyt laajasti saavutettavuuteen ja käytettävyyteen. Tiimiin kuuluu IT-suunnittelijoita, graafinen suunnittelija ja psykologi.
PAPUNETIN SAAVUTETTAVUUSSIVUSTO
Lisätietoa: Saavutettavuusyksikön johtaja Sami Älli, sami.alli (ät) kvl.fi, p. 09 3480 9383