Liikkumista rajoitetaan lainvastaisesti vammaispalveluissa

Moni kehitysvammainen henkilö ei ymmärrä, miksi ei ole saanut nähdä vanhempiaan kahteen kuukauteen. Ero läheisistä kuormittaa varsinkin äitienpäivän lähestyessä. Lain mukaan vain koronaan sairastuneen tai sille altistuneen voi eristää tai asettaa karanteeniin.

Koronapandemiaan liittyviä liikkumisrajoituksia sovelletaan vammaispalveluissa kirjavasti ja osittain lainvastaisesti. Järjestöjen tietoon on tullut, että asumisyksiköissä rajoitetaan myös muiden kuin sairastuneiden ja altistuneiden asukkaiden liikkumista, kotilomia ja ulkoilua – vastoin lakia sekä sosiaali -ja terveysministeriön ohjeistusta (1.4.2020).

Joissain ryhmäasumisen yksiköissä kotilomat on kielletty kaikilta. Toisaalla vaaditaan jopa koko perheeltä kahden viikon karanteenia ennen kuin henkilö voi palata asumisyksikköön, jos hän käy kotilomalla. Myös erilaisten asukkaille palveluja tuottavien ammattilaisten, kuten terapeuttien, avustajien ja tulkkien, pääsyä asumisen yksiköihin on lain ja ohjeiden vastaisesti estetty.

Ihmetystä herättää myös se, että tiukka vierailujen rajoittaminen vammaisten henkilöiden asumisyksiköissä jatkuu toistaiseksi, vaikka monia muita rajoituksia puretaan. Kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt eivät ole samanlaisia eikä kaikissa vammaisten ihmisten asumisyksiköissä asu riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä.

Kehitysvamma-alan järjestöt Kehitysvammaisten Tukiliitto, Kehitysvammaliitto ja FDUV esittävät yhdessä toivomuksen ja vaatimuksen, että vierailuja ryhdyttäisiin toteuttamaan turvallisesti erilaisilla järjestelyillä ja suojaimia käyttäen. Läheisten tapaamisia voitaisiin järjestää myös esimerkiksi asumisyksikön ulkopuolella turvallisuutta ja varovaisuutta kunnioittaen, kuten joissakin asumisyksiköissä jo tehdään. Vaikka kontaktien välttämistä suositellaan, kotilomiakaan ei voi kieltää, jos perusteltua epäilystä tartunnasta tai altistumisesta ei ole.

Ero läheisistä kuormittaa ja turhauttaa monia asukkaita ja omaisia. Pitkittyessään tilanne uhkaa ihmisten jaksamista ja hyvinvointia yhä vakavammin. Äitienpäivä on surullinen päivä ilman toivoa tapaamisesta lähitulevaisuudessa. Monet perheet, joissa on kehitysvammainen perheenjäsen, eivät ole koskaan elämässään olleet näin kauan erossa toisistaan.

Kouluun paluu huolettaa

Erityislapsiperheet ovat äärirajoilla jaksamisessaan, erityisesti etävarhaiskasvatuksen tai etäkoulun takia samoin kuin omaishoidon vapaapäivien ja muiden jaksamista tukevien palveluiden puuttuessa. Perheet eivät uskalla käyttää omaishoidon vapaataan, jos tämä tarkoittaa läheisen viemistä asumisyksikköön. Yksittäistapauksissa omaishoidon vapaata ei ole voinut käyttää asumisyksikön vierailukiellon takia, kun korvaavaa paikkaa ei ole tarjottu.

Vammaisten lasten perheet ovat huolissaan koulujen aloituksesta ja siitä, miten turvallisuusohjeiden noudattaminen siellä sujuu. Myös erityisopettajilta on saatu viestejä, etteivät he pidä koulujen avaamista ja koulutoimen järjestämistä pariksi viikoksi perusteltuna. Myös koulukyytien turvallisesta järjestämisestä toivotaan tarkempaa ohjeistusta. Tästä huolimatta useammat perheet ovat joutuneet tekemään päätöksen päästää lapsi takaisin kouluun, koska voimavarat alkavat olla lopussa.

Huolta perheissä herättää se, miten järjestetään etäopetusta ja sen tukea 14.5. jälkeen niille, jotka jäävät edelleen kotiin riskiryhmään kuuluvan lapsen tai muun perheenjäsenen vuoksi. Vanhempien huolena on, että opetukseen ei saada riittävästi tukea koulusta, vaan lapset jäävät kokonaan vanhempien vastuulle viimeisiksi kouluviikoiksi.

Kelan väliaikaiseen epidemiatukeen toivotaan erityislapsiperheissä jatkoa, sillä riskiryhmään perussairauksiensa vuoksi kuuluvat lapset ja nuoret eivät voi palata kouluun toukokuussa. Näiden lasten hoidon ja tuen tarve ei myöskään lopu koulujen päättymiseen, vaan osa vanhemmista joutuu luopumaan töistään tai vähentämään työtuntejaan pidemmäksi aikaa. On myös selvitettävä pikaisesti väliinputoajien, kuten perusopetusiän ylittäneitä vammaisia lapsiaan kotona hoitavien vanhempien tilanne, kuten eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta väliaikaista tukea koskevan lain hyväksyessään edellytti.

Kehitysvamma-alan järjestöt kokoavat ja välittävät valtioneuvostolle viikoittain tietoa kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä tilanteesta koronapandemian poikkeusoloissa.

Lisätietoa:

Susanna Hintsala, johtaja, Kehitysvammaliitto, susanna.hintsala(at)kvl.fi, p. 040 741 6179

Risto Burman, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Tukiliitto, risto.burman(at)tukiliitto.fi, p. 050 5569900

Lisbeth Hemgård, FDUV, toiminnanjohtaja, lisbeth.hemgård(at)fduv.fi, p. 040 526 43 69