Lasta tulee kuulla, vaikka hän ei puhuisikaan

Uusi opas tarjoaa tukea ja tietoa vammaisen lapsen ja viittomakielisen lapsen näkemysten selvittämiseen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Kommunikointi on vastavuoroista toimintaa, jonka perustana on, että ihmiset ovat viestintätilanteessa aidosti läsnä toisilleen ja kiinnostuneita toisistaan. Erityisesti sellaisten lasten kohdalla, jotka eivät itse kykene tuottamaan puhetta tai joiden puhe on kovin hidasta, riskinä on, että aikuiset puhuvat lapsen puolesta ja lapsen ohitse.

Vammaisen lapsen näkemysten selvittäminen – opas sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille -julkaisun tavoitteena on tarjota näkökulmia ja perusteita työskentelyyn sellaisen lapsen kanssa, joka ei pysty ilmaisemaan itseään riittävän hyvin puheella tai ei puhu lainkaan ja tarvitsee apua ja tukea itsensä ilmaisuun.

On tärkeää ymmärtää, ettei puhe ole ainoa keino kommunikoida, vaan on olemassa monia tapoja olla vuorovaikutuksessa. Lapsi, joka ei pysty ilmaisemaan itseään puheella, voi kommunikoida viittomakielellä, yksittäisillä viittomilla, kuvilla, esineillä, ilmeillä ja eleillä. Ilmaisua voivat tukea myös erilaiset kommunikoinnin apuvälineet tai apuna voi olla tulkki.

Opas on kaksiosainen. Se sisältää teoriaosuuden, jossa tarkastellaan, mistä lähtökohdista rakentuu lasten yhdenvertainen oikeus osallistua ja miten siihen voidaan sosiaalityössä vastata. Toinen osio esittelee konkreettisia keinoja ja lähestymistapoja vuorovaikutuksen tukemiseen sekä huomioitavia asioita, kun lapsi ei kommunikoi puheella tai tarvitsee siihen apua ja tukea. Opas sisältää myös kokemusasiantuntijan puheenvuoron puhetulkkauksen merkityksestä puhevammaiselle henkilölle.

Vammaisen lapsen näkemysten selvittäminen – opas sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille on usean eri toimijan yhteistyössä suunnittelema ja toteuttama. Mukana ovat olleet Lastensuojelun Keskusliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto, Kuurojen Liitto, Kynnys ry, Kehitysvammaliiton Tikoteekki ja Selkokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Espoon kaupunki, Helsingin yliopisto ja Tampereen yliopisto. Idea verkkojulkaisun työstämiseen on lähtöisin sosiaalityön ja terveydenhuollon käytännön tarpeista sekä ammattilaisten ja alaa opiskelevien toiveista.

Opas on luettavissa www-osoitteessa http://lskl.e-julkaisu.com/vammaisen-lapsen-nakemysten-selvittaminen/. Oppaan suunnittelussa ja toteutuksessa on tavoiteltu esteettömyyttä ja saavutettavuutta.

Lisätietoa:

Erityisasiantuntija Sanna Ahola, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), p. 029 524 7636,  sanna.t.ahola@thl.fi
Kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä, Selkokeskus, Kehitysvammaliitto, p. 040 717 1971, leealaura.leskela@kvl.fi
Erityisasiantuntija Kirsi Pollari, Lastensuojelun Keskusliitto, p. 050 439 8823, kirsi.pollari@lskl.fi
Kehittämispäällikkö Eija Roisko, Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki, Kehitysvammaliitto, p. 040 590 3801, eija.roisko@kvl.fi
Erityisasiantuntija Marika Rönnberg, Kuurojen Liitto ry, p. 044 752 4324, marika.ronnberg@kuurojenliitto.fi
Johtava lakimies Sirkka Sivula, Kehitysvammaisten Tukiliitto, p. 050 538 0548, sirkka.sivula@kvtl.fi
Toiminnanjohtaja Sari Suokas, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto, p. 050 561 3752, Toimisto@klvl.fi
Tutkija Virve Toivonen, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo), Helsingin yliopisto,
p. 050 401 8990, virve-maria.toivonen@helsinki.fi

Etusivun kuva: Pinja Aaltonen, KLVL ry