Laitoskulttuurista itsemääräämiseen – tutkimus henkilökohtaisesta budjetoinnista vammaispalveluissa
Laitoskulttuurista itsemääräämiseen -tutkimus toteutettiin Kehitysvammaliiton ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Tiedän mitä tahdon! -projektissa (2010–2013), jossa kokeiltiin henkilökohtaisen budjetoinnin mallia vammaispalveluissa.
Tutkimuksessa oli keskeistä selvittää, miten vammaisen ihmisen asemaa määritellään kokeiluprosessin käynnistyessä ja onko prosessin kuluessa ollut mahdollista edistää vammaisen palvelunkäyttäjän itsemääräämistä omien palvelujen järjestämisessä.
Aineistona olivat haastattelut ja ryhmäkeskustelut, joita kerättiin kehittämishankkeen koulutus- ja valmennustilaisuuksissa.
Analyysin myötä kävi selväksi, että vammaiset henkilöt ovat arkielämässään usein sidoksissa institutionaalisiin käytäntöihin ja valtasuhteisiin, jotka määrittävät myös mahdollisuuksia itsemääräämiseen.
Hankkeessa mukana olleet vammaistyön ammattilaiset perustelevat hankkeen hyötyä ammatillisella kehittymisellä vammaisen henkilön kanssa tehtävässä asiakastyössä sekä sillä, että vammaispalveluja tulee muutenkin kehittää monipuolisemmaksi ja itsemääräämisoikeutta tukevaksi. Samalla he määrittelevät vammaisen henkilön asemaa niiden lähtökohtien kautta, jotka liittyvät virallisiin vaatimuksiin vammaistyön ammatillisuuden ja palvelujen laadun ylläpitämisestä.
Vammaisen henkilön itsemääräämisoikeuden paraneminen prosessissa on liittynyt ennen muuta yksilökeskeiseen palvelusuunnitteluun, joka on mahdollistanut oman elämänkulun pohtimisen sen kannalta, millaisia parannuksia haluaa. Henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilu sai aikaan suuriakin elämänmuutoksia joillakin palvelunkäyttäjillä.
Pääasiassa myönteiset kokemukset hankkeesta ovat suuntaa-antavia kunnallisen päätöksenteon pohjaksi, mikäli järjestelmää halutaan kehittää edelleen.
Tutkimuksen tulokset institutionaalisten valtasuhteiden merkityksestä vammaisen palvelunkäyttäjän elämässä kuitenkin osoittavat, että yksilökeskeisen palvelusuunnittelun käytäntö ei sinällään paranna itsemääräämisoikeutta, mikäli työntekijöiden professionaalinen valta jää siinä vallitsevaksi.
Susan Eriksson: Laitoskulttuurista itsemääräämiseen – tutkimus henkilökohtaisesta budjetoinnista vammaispalveluissa (pdf, 734 kt)