Laitoksista asumispalveluihin – mikä muuttuu henkilökunnan työssä?
Miten henkilökunnan toimintatapa muuttuu, kun he siirtyvät työskentelemään laitoksesta asumispalveluihin? Kehitysvammaliiton tutkija Hannu Vesala selvitti tätä vastikään julkaistussa tutkimuksessaan. Tulokset kertovat, että asiakkaiden puolesta päättäminen sekä rutiinien ja järjestyksen ylläpitäminen työtä ohjaavina periaatteina vähenivät. Tilalle oli tullut asiakkaiden itsemääräämisen ja päätöksenteon tukeminen.
”Laitoksesta asumispalveluihin siirtyneiden työntekijöiden työorientaatiossa oli havaittavissa muutosta kohti enemmän asiakkaita kuuntelevaa ja heidän mielipiteensä ja ajatuksensa huomioivaa otetta”, Vesala sanoo.
Työntekijät asumispalveluissa kokivat haastavan käyttäytymisen merkityksen vähäisemmäksi kuin laitoksessa. Sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys sen sijaan oli lisääntynyt.
”Henkilökunnan vuorovaikutusosaamisen kehittäminen on keskeistä”, Vesala toteaa.
Henkilökunnan roolin muutos ei tapahdu välttämättä helposti. Aikaisemmin keskeiseksi on koettu perustarpeiden, turvallisuuden ja järjestyksen varmistaminen, ja nyt tarvitaankin asiakkaan kuuntelemista ja ymmärtämistä sekä luopumista yläpuolella olevasta asemasta.
Alan työntekijät ovat tyytyväisiä
Kehitysvammaisten ihmisten kanssa työskentelevät työntekijät ovat yleensä ottaen hyvin tyytyväisiä työhönsä, vaikka mukana on toki myös uupuneita ja työhönsä tyytymättömiä.
Parhaiten työnantaja voi vaikuttaa työntekijöiden viihtyvyyteen – ja sitä kautta henkilökunnan pysyvyyteen sekä uusien työntekijöiden rekrytointiin – tekemällä esimiehen odotukset työntekijöille selkeiksi ja antamalla palautetta onnistumisista.
”Työssä pitää olla vaikutusmahdollisuuksia sekä uskoa omaan osaamiseen ja pätevyyteen. Käsitys itsestä hyvänä työntekijänä syntyy vuorovaikutuksessa asiakkaiden, työtovereiden, esimiehen ja laajemmin työnantajan kanssa. Saako jokainen työntekijä riittävästi tukea ja palautetta omasta työstään? Saako hän arvostusta ja osoitetaanko häntä kohtaan luottamusta”, Vesala kysyy.
Työssä pitää tietysti myös jaksaa, ja uupumus on vaarana.
”Jos työpaikalla on usein esimerkiksi henkilökuntavajausta tai muita seikkoja, jotka aiheuttavat kiirettä ja painetta saada enemmän aikaan, ei tämä voi olla vaikuttamatta siihen, miten paljon työntekijä paneutuu yksittäiseen asiakkaaseen ja hänen asioihinsa, kuuntelee ja on läsnä. Työntekijöiden hyvinvointi on keskeinen edellytys laadukkaille palveluille, ja siksi siitä on tärkeää pitää huolta”, Hannu Vesala painottaa.
Lisätietoa: tutkija Hannu Vesala, p. 09 3480 9255, hannu.vesala(at)kvl.fi
