Kehitysvammaliiton näkemykset YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen toteutumisesta Suomessa

Tänään 20.2.2020 klo 17 alkaen eduskunnassa käydään ajankohtaiskeskustelua YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen toteutumisesta Suomessa.

Alla Kehitysvammaliiton näkemyksiä siitä, miten YK:n vammaisten oikeuksien sopimus on toteutunut Suomessa.

Asuminen ja osallisuus

• Kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä on saatava tarvitsemansa yksilölliset palvelut voimassa olevan lainsäädännön nojalla. Kuntia tulee muistuttaa, että kehitysvammalaki ja nykyinen vammaispalvelulaki ovat edelleen voimassa.
• Tulevan vammaispalvelulain tulee olla yhdenvertainen kaikille vammaisille ihmisille. Voimavarapykälä poistetaan, jotta henkilökohtainen apu on yhdenvertaisesti kaikkien vammaisten saatavilla.
• Kehitysvammaiselle henkilölle tulee tarjota enemmän kuin yksi asumisen vaihtoehto, ja asumiseen liittyvä tuki tulee räätälöidä yksilöllisesti.
• Kuntien tulee ottaa vammaisten henkilöiden asumisen kehittäminen osaksi asuntopoliittisia ohjelmia.
• Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja pitää varata erityisryhmien käyttöön tavallisilta asuinalueilta. Rahoituksella tulee tukea erillisasuntojen hankkimista sekä tukipisteiden ja kohtaamispaikkojen perustamista asuinalueille ja kortteleihin.
• Vammaisten lasten asuminen lapsuuden kodissa tulee turvata lisäämällä kotiin saatavia palveluita. Lasten pienryhmäkodissa voi asua korkeintaan 7 lasta samassa kodissa.
• Kiinteistöverolakia 654/1992 tulee muuttaa 12 §:n 2 mom. osalta niin, että vakituiseen asumiseen luetaan myös erityisryhmien palvelu- ja tuettu asuminen (sosiaalihuoltolaki 21 §).
• Kilpailuttamisessa esiin nousseet ongelmat ratkaistaan uudistamalla lainsäädäntöä vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen osalta siten, että YK:n vammaissopimuksen mukaiset ihmisoikeusvelvoitteet ja oikeusturva toteutuvat.

Kehitysvammaiset henkilöt mukaan työelämään

• Suomessa on noin 50 000 kehitysvammaista henkilöä, joista työikäisiä on noin 30 000. Vain 2 – 4 % työikäisistä kehitysvammaisista henkilöistä on palkkatyössä. Yli 3 000 kehitysvammaista ihmistä voisi työllistyä välittömästi palkkatyöhön, jos työnantajat saisivat oikeanlaista tietoa ja tukea. Suurin osa kehitysvammaisista työllistyy työhönvalmentajan tuella. Tällä hetkellä työhönvalmentajia ei ole tarpeeksi, ja työhönvalmentajien saatavuudessa on suuria alueellisia eroja.
• Suuri osa kehitysvammaisista on työkyvyttömyyseläkkeellä ja haluaa työskennellä joko kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti. Tuemme vahvasti näkemystä, että myös täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen tulee ottaa käyttöön lineaarinen malli, jossa työ lisää aina kokonaistuloa. Lineaarinen malli lisää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten työllisyyttä, purkaa kannustinloukun ja on myös kansantaloudellisesti edullinen ratkaisu.
• Oppisopimusjärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, että se mahdollistaa myös työkyvyttömyyseläkkeellä oleville pääsyn oppisopimuksen piiriin.

Selkokieli estää syrjäytymistä

• Selkokeskuksen arvion (2019) mukaan selkokieltä tarvitsee Suomessa 11 – 14 % väestöstä, eli 650 000 – 750 000 ihmistä. Vaikea kieli vieraannuttaa kansalaisia politiikasta ja viranomaisista, estää demokraattisten oikeuksien toteutumista ja tekee arjesta selviytymisestä hankalaa.
• Viranomaisten on tuotettava enemmän selkokielisiä aineistoja, jotta maahanmuuttajat, vammaiset henkilöt ja ikääntyneet saavat riittävästi tietoa itsenäisen elämän tueksi.
• Julkishallinnon digipalveluiden saavutettavuuden kehittämisessä tulee varmistaa, että palvelut ovat myös kognitiivisesti saavutettavia ja helppokäyttöisiä.
• On turvattava ihmisten oikeus saada tietoa heitä koskevista viranomaispäätöksistä sellaisessa muodossa, jota he pystyvät ymmärtämään.

Lisätietoa

Marianna Ohtonen
Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja
p. 040 837 8340
marianna.ohtonen (ät) kvl.fi

Miinukka Tuominen-Hakoila
vaikuttamistoiminnan päällikkö
p. 040 705 8256
miinukka.tuominen-hakoila (ät) kvl.fi