Kehitysvammaliitto vaatii työtoiminnan ja työhönvalmennuksen turvaamista vammaispalvelulaissa

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnos vammaispalvelulaista on saatu valmiiksi ja on siirtynyt perustuslakivaliokuntaan. Lakiesitys on edennyt myönteiseen suuntaan monilta osin. Useita esittämiämme korjausehdotuksia on nyt otettu mukaan – esimerkiksi vammaisten lasten maksuton aamupäivä- ja iltapäivätoiminta sekä päivätoiminnan joustavoittaminen ja maksuttomat kuljetuspalvelut päivätoimintaan. Erityisen tuen vähimmäistuntimäärää nostetaan asteittain samalle tasolle henkilökohtaisen avun tuntimäärän kanssa. Vammaisen lapsen kuulemista ja mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin on parannettu.

Lakiesityksestä on poistettu ikääntymisrajaus, mutta silti päivätoiminta ei edelleenkään olisi mahdollista vanhuuseläkeikäisille vammaisille henkilöille. Kehitysvammaliitto näkee tärkeänä, että päivätoimintaa on mahdollisuus saada yksilöllisten tarpeiden mukaan jatkossakin. On myös puute, että henkilökohtaisen avun syrjivä voimavararajaus on edelleen jäljellä.

Erittäin pettyneitä olemme siihen, että työtoimintaa ja työhönvalmennusta ei mainita vammaispalvelulaissa vieläkään. Noin 8500 kehitysvammaista henkilöä käy työtoiminnassa ja heille se on tärkeä palvelu, joka vaikuttaa huomattavasti elämänlaatuun. On merkittävä heikennys, jos tähän asti käytännössä subjektiivisena oikeutena osana erityishuoltoa järjestetty työtoiminta sekä työhönvalmennus, joka on tehokkaaksi todettu keino edistää vammaisten ihmisten työelämäosallisuutta, siirretään vuoden 1982 sosiaalihuoltolain puutteellisen ja vanhentuneen sääntelyn varaan.

Osana sosiaalihuoltolakia työtoiminta muuttuu maksulliseksi palveluksi, mikäli hyvinvointialue ei toisin päätä. Työtoimintaan osallistuvat menettävät todennäköisesti työosuusrahansa, keskimäärin 100 euroa kuukaudessa. Lisäksi työtoimintaan liittyviin kuljetuksiin on tulossa omavastuuosuudet. Kuljetusomavastuiden toimeenpanossa pitää huolehtia, että kaikki pienituloiset saavat maksuhuojennuksen. Kohoavien kustannusten myötä on vaarana, että työtoiminnassa ei enää ole mahdollista käydä. Se on kuitenkin tärkeä palvelu myös monille perheille, joissa aikuinen kehitysvammainen henkilö asuu lapsuudenkodissa. Päivittäisen työtoiminnan ansiosta vanhemmilla on mahdollisuus käydä töissä.

On tärkeää, että työtoiminta säilyy subjektiivisena oikeutena. Jollei työtoimintaa ja työhönvalmennusta saada mukaan uuteen vammaispalvelulakiin, ehdotamme, että kehitysvammalain 2 § työtoiminnan osalta jätetään edelleen voimaan, samoin kehitysvamma-asetus työosuusrahojen osalta ja asiakasmaksulaki työtoiminnan maksuttomuuden osalta, kunnes uusi työelämäosallisuutta koskeva laki säädetään.

Kehitysvammaliitto esittää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta jatkaa lakiesityksen huolellista valmistelua ja laatii lausuman, jossa sitoudutaan työtoiminnan ja työhönvalmennuksen turvaamiseen ja näitä palveluja tukevan lainsäädännön kehittämiseen sekä muiden esittämiemme epäkohtien korjaamiseen.

Kehitysvammaliitto ei tue lakiesityksen hyväksymistä, jos siihen ei tehdä vaatimiamme korjauksia.

Lisätietoja: Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Susanna Hintsala, p. 040 741 6179

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnos (pdf)