Kehitysvammaliitto vaatii korjauksia tulevaan vammaispalvelulakiin
Laki heikentäisi kehitysvammaisten ja autismikirjon ihmisten asemaa ja synnyttäisi uusia väliinputoajia
Pitkään odotettu vammaispalvelulaki on lausuntokierroksella ja kehitysvammajärjestöille suuri pettymys. Kehitysvammaliiton arvion mukaan nykyisistä vammaispalveluiden käyttäjistä osa jäisi kokonaan uuden lain ulkopuolelle. Laki tiukentaisi palvelujen saamisen ehtoja entisestään, tuottaisi uusia väliinputoajaryhmiä ja nostaisi osin kohtuuttomasti asiakasmaksuja. Kehitysvammaliitto edellyttää, että puutteet korjataan ennen lain hyväksymistä.
Lakia on rustattu jo pitkään, ja nyt uudessa luonnoksessa moni asia on huonommin kuin vuoden 2018 hallituksen esityksessä.
”Suurin ongelma on lain soveltamisala. Se sulkisi osan lievemmin kehitys- ja puhevammaisista sekä autismikirjon ihmisistä vammaispalvelulain ulkopuolelle. Vammaisuuden määritelmä ei noudata esimerkiksi YK:n vammaissopimuksen linjaa”, Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Susanna Hintsala sanoo.
Toinen puute on henkilökohtaisen avun voimavararajaus, joka ei kohtele kaikkia vammaisia yhdenvertaisesti. Lain mukaan henkilökohtaista apua saisi vain siinä tapauksessa, jos pystyy itse ilmaisemaan, millaista apua tarvitsee. Tämä sulkisi ulos esimerkiksi lapsia ja vaikeimmin kehitysvammaisia ihmisiä.
Päivätoiminta rajattaisiin vain hyvin suppealle kohderyhmälle ja siihen pääseminen edellyttäisi työkyvyttömyyttä. Tällä hetkellä monissa kunnissa on mahdollista yhdistellä joustavasti työ- ja päivätoimintaan ja jopa palkkatyöhön osallistumista esimerkiksi niin, että osan viikosta henkilö on töissä, osan päivätoiminnassa. Uusi laki tekisi päivätoiminnasta joustamattoman. Työtoimintaa laissa ei mainittaisi ollenkaan, ei myöskään työhönvalmennuksen tukea, jota kehitysvammaiset ihmiset tarvitsevat työllistyäkseen avoimille työmarkkinoille.
”Kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhdistämisen tavoitteena ei ollut, että esimerkiksi lievästi kehitysvammaisia ihmisiä siirtyisi vammaislainsäädännön mukaisten palveluiden piiristä sosiaalihuoltolain palveluiden piiriin. Ne palvelut hyvin harvoin vastaavat vammasta johtuviin tarpeisiin ja lisäksi ne olisivat ymmärryksemme mukaan määrärahasidonnaisia ja harkinnanvaraisia”, Susanna Hintsala sanoo.
Tuettu päätöksenteko ensimmäistä kertaa lakiin
Myönteisiäkin uudistuksia lakiluonnoksesta löytyy. Sellainen on esimerkiksi tuettu päätöksenteko, joka mainittaisiin ensimmäistä kertaa Suomen lainsäädännössä. Kyseessä on YK:n vammaissopimuksen mukainen palvelu, jolla vahvistetaan osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta sekä tuetaan vaikeammin vammaisia ihmisiä päätöksenteossa. Tuetusta päätöksenteosta pitäisi kuitenkin Kehitysvammaliiton mielestä säätää tarkemmin itsemääräämisoikeutta koskevassa laissa, koska vammaispalvelulaissa se olisi rajattu hyvin suppeasti vain elämän merkittäviin päätöksentekotilanteisiin.
”Erityisen tuen palveluita koskeva pykälä on tärkeä. Se korvaa kehitysvammalain mukaisia erityispalveluja. Tosin nämä palvelut on määritelty viimesijaiseksi palveluksi, vaikka niitäkin pitäisi saada tarpeen mukaan, kuten muitakin palveluita. Ei ole myöskään hyväksyttävää, että osa näistä palveluista tulisi voimaan vasta kaksi vuotta sen jälkeen, kun muu laki on voimassa”, Susanna Hintsala sanoo.
Lakiluonnoksessa on entistä paremmin säädetty kodin ulkopuolella asuvan vammaisen lapsen palveluista. ”Asiakasmaksut ovat kuitenkin vanhemmille kohtuuttomat”, Susanna Hintsala sanoo.
Kehitysvammaliiton mielestä valmennuksen, erityisen tuen, lyhytaikaisen huolenpidon ja työ- ja päivätoiminnan välttämättömien kuljetusten tulee säilyä maksuttomina. Maksuja koskevassa sääntelyssä tulee noudattaa systemaattisesti normaalisuusperiaatetta eli maksuja ei pidä asettaa vammaisuudesta johtuviin kuluihin.
Lisätietoja: Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Susanna Hintsala, p. 040 741 6179
Kehitysvammaliiton koko lausunto vammaispalvelulain luonnoksesta