Kehitysvammaliitto ei kannata teemaperusteista mallia STEA-avustusten jakoon
Selvityshenkilö Mika Pyykön selvitys sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan edellytyksistä ja linjauksista on julkaistu, ja Kehitysvammaliitto antoi siitä oman lausuntonsa 30.1.2025. Kehitysvammaliitto ei kannata selvityksessä ehdotettua mallia, jossa pääosa STEA-avustuksista jaettaisiin muutaman vuoden välein vaihtuvien teemojen mukaisesti.
Selvityshenkilö ehdottaa ensimmäisiksi teemoiksi lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisäämistä, ikääntyneiden toimintakyvyn tukemista, mielenterveyden edistämistä, yksinäisyyden vähentämistä ja osallisuuden vahvistamista sekä väestöterveyden edistämistä ja kansansairauksien ehkäisemistä.
Teemaperustainen rahoitus tekisi järjestötyöstä projektiluontoista ja vaarantaisi toiminnan jatkuvuuden. Mallin toimeenpano edellyttäisi huomattavia resursseja teemojen hallinnointiin ja yhteistoiminnan ohjaukseen järjestöjen kesken. Riskinä on myös, että valtion ja järjestöjen välinen suhde muuttuisi tilaaja-tuottaja-malliksi, jossa teemat määritellään järjestöjen ulkopuolella ja tällöin jäisi huomioon ottamatta järjestöjen oma tieto kohderyhmän tarpeista ja hiljaisista signaaleista, joihin tulisi tarttua.
Järjestöjen kohderyhmien tarpeiden näkökulmasta tärkeitä teemoja voisi jäädä teemakohtaisen rahoituksen ulkopuolelle. Nyt ehdotetut teemat keskittyvät valtaväestöä koskeviin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen teemoihin, kun taas vammaisten ihmisten sekä muiden vähemmistöryhmien näkökulmasta keskeisiä teemoja jää kokonaan tarkastelun ulkopuolelle.
Selvityksen lähtökohdaksi on otettu liian kapea terveys- ja hyvinvointimääritelmä. Tämä jättää selvityksen ulkopuolelle monia sosiaali- ja terveysjärjestöjen tärkeitä tehtäväalueita.
Teemaperusteisen mallin lisäksi selvityshenkilö ehdotti myös vaihtoehtoista rahoitusmallia, jota esiteltiin selvityksessä kuitenkin sen verran niukasti, että sen yksityiskohdat jäivät epäselviksi. Niinpä Kehitysvammaliitto ei kannata kumpaakaan esitetyistä vaihtoehdoista. Niiden toimeenpanon seurauksia ei ole analysoitu eikä riskiarviointia ole toteutettu mallien mahdollisista vaikutuksista järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseen ja kohderyhmien saamaan tukeen.
Kehitysvammaliiton mielestä rahoituksen uudistamisen keskiössä tulisi olla järjestöjen perustoiminnan turvaaminen yleisavustuksia vahvistamalla. Järjestöt tulisi ottaa vahvasti mukaan oman rahoituksensa suuntaamiseen. Järjestöillä on tieto siitä, mihin toimintoja on tehokkainta kohdistaa.
Kehitysvammaliitto pitää tärkeänä, että STEA-rahoituksella voidaan vastaisuudessakin tehdä tutkimuksellista toimintaa, työllistymisen edistämistä sekä juridista neuvontaa, jotka selvityshenkilö oli maininnut ns. harmaalle vyöhykkeelle kuuluviksi eli selvitettäväksi, kuuluvatko ne STEA-rahoituksen piiriin.
Valtionavustusleikkausten valmistelun lähtökohtana tulisi olla mahdollisimman vähäiset vauriot järjestöjen perustoimintaan. Jo vuonna 2025 toteutuvat leikkaukset heikentävät osalla järjestöistä niiden perustoimintaa. Leikkaukset kohdistuivat rajuimmin isoihin valtakunnallisiin järjestöihin.
Kehitysvammaliitto näkee ensiarvoisen tärkeänä, että sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdennettavia leikkauksia vuosille 2026–27 voitaisiin vielä arvioida uudelleen. Jo nyt toteutetuilla leikkauksilla on suuria vaikutuksia kohderyhmille toteutettavaan järjestölähtöiseen tukeen. Samanaikaisesti kun järjestöiltä leikataan, hyvinvointialueiden tarvitsema apu järjestöiltä on lisääntynyt.
Lue lausuntomme kokonaisuudessaan:
Lisätietoa:
Toiminnanjohtaja Susanna Hintsala, p. 040 741 6179