Kehitysvammaliiton näkökulmia kehysriiheen
Kehitysvammaliitto toivoo, että tulevassa kehysriihessä suunnataan taloudellisia resursseja työllisyyspalvelujen turvaamiseen myös kehitysvammaisille ihmisille, osaavan henkilökunnan turvaamiseen sote-uudistuksessa, koronakriisin jälkihoitoon sekä järjestöjen rahoituksen turvaamiseen.
Työllisyyspalvelut myös kehitysvammaisille ihmisille
Suomessa on tarkoitus ottaa käyttöön Ruotsin Samhall-mallin mukainen järjestelmä vuonna 2022. Malli on kannatettava, mutta siinä on kehitysvammaisten ihmisten näkökulmasta joitakin ongelmia, joihin toivomme vielä korjauksia kehysriihessä. Jos ainoastaan TE-toimistot ovat väylä Samhalliin, suurin osa kehitysvammaisista ihmisistä jää ulkopuolelle, koska he eivät ole työnhakijoina TE- toimistoissa, vaan heidän työllistymistään tuetaan kuntien vammaispalveluissa. Siksi pitäisi olla mahdollista päästä Samhall-palvelun piiriin TE-toimistojen lisäksi myös kuntien vammaispalveluista.
Kuntiin tarvitaan lisää työhönvalmentajia. Kunnille ja kuntayhtymille tulee kehysriihessä ohjata rahoitusta kehitysvammaisten ihmisten sekä muiden vastaavassa työmarkkina-tilanteessa olevien vammaisten henkilöiden työllisyyden parantamiseen. Työhönvalmentajien avulla on tavoitteena löytää työsuhteinen työpaikka 3000 kehitysvammaiselle henkilölle, jotka samalla siirtyisivät sosiaalipalvelujen käyttäjistä kuluttajakansalaisiksi.
Kehitysvammaisten ihmisten työllistyminen palkkatyöhön työtoiminnan palvelujen käyttämisen sijasta maksaa itsensä yhteiskunnalle takaisin. Pasi Ylipaavalniemen tekemän tutkimuksen mukaan jokainen työhönvalmennukseen sijoitettu euro tulee takaisin 1,34-kertaisena.
Osaava henkilökunta turvattava sote-uudistuksessa
Palvelujen tarve kasvaa väestön ikääntyessä. Samanaikaisesti ikäluokat 15 – 20 ovat merkittävästi pienentyneet. Kilpailu työvoimasta eri alojen välillä on kovaa. Sote-alan koulutuspaikkoihin ei ole ohjattu riittävästi määrärahoja. Maakunnittain on suuria eroja hakeutumisessa koulutukseen. TAT Nuorten Tulevaisuusraportin mukaan terveydenhuolto on edelleen tyttöjen mieluisin ala ja sosiaaliala vasta neljäksi suosituin. Tarvitaan valtakunnallista kampanjointia ja muita toimia sosiaalialan houkuttelevuuden vahvistamiseksi.
Riittävän ja osaavan henkilöstön pula on vammaisalan keskeisin ongelma tällä hetkellä. Vammaisalalle tulee saada joustavampi ja nopeampi väylä kouluttautumiseen. Lähihoitajakoulutuksen järjestäminen osittain etäopetuksena on yksi hyvä ratkaisu silloin, kun opiskeluryhmiä ei saada täyteen. Sosiaalialalle kouluttautumiseen tulee varata riittävät määrärahat ja selvittää maakuntakohtaiset lisäkoulutuksen tarpeet. Kielikoulutus ja sen rahoittaminen ovat myös merkittävässä roolissa, jotta ulkomaalaistaustaisia ihmisiä saadaan paremmin mukaan työelämään. Työkyvyn edistäminen ja osatyökykyisten parempi työllistäminen tulee nähdä myös keskeisinä keinoina työvoiman saatavuuden vahvistamisessa.
Nykyisten erityishuoltopiirien erityisosaaminen on turvattava sote-uudistuksessa. Erityishuoltopiirit tuottavat vaativia erityispalveluja. Ne ovat tuki peruspalveluille ja tuovat säästöä, kun asiakas ei päädy erikoissairaanhoidon palvelujen käyttäjäksi.
Koronakriisin jälkihoito
Palveluiden saatavuus ja laatu vaihtelevat merkittävästi palvelujen tuottajien ja kuntien kesken. Koronatilanne on lisännyt palveluvajetta. Palveluiden laatu on turvattava riittävällä henkilöstömäärällä ja osaamisen kehittämisellä, jotta vammaiset ihmiset voivat elää tavallista elämää yhteisössä. Kehitysvammaiset henkilöt elävät takuueläkkeen varassa ja heidän palveluihinsa ei saa kohdistaa asiakasmaksuja. Vammaispalveluihin ei tule kohdistaa säästötoimia koronakriisissä eikä sen jälkeen.
Koronakriisi on vaikuttanut pahimmin köyhyyttä kokeviin ihmisiin, joilla ei ole taloudellista joustovaraa sopeutua tilanteeseen. Yksin asuvat kehitys- ja puhevammaiset henkilöt ja epävakaissa perheoloissa olevat vammaiset lapset ja nuoret ovat erityisessä riskissä. Vammaisten lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä heikentyneestä tilanteesta kertoo STM:n lapsistrategian koronatyöryhmän loppuraportti.
Korona-poikkeustilanteen pitkittyminen on lisännyt osassa perheistä toimeentulon vaikeuksia. Koronan vaikutus tuntuu etenkin perheissä, joissa on useampi kuin yksi erityistä tukea tarvitseva lapsi, ja erityisesti yhden vanhemman perheissä. Kohtuuttomiin tilanteisiin joutuneita vammaisperheitä tulee tukea väliaikaisella epidemiatuella.
Palveluiden (hoito, ohjaus, kuntoutus, opetus) puute on kuormittanut perheitä huomattavasti. Myös lyhytaikais- ja tilapäishoidon sekä omaishoidon vapaiden toteutumisessa on ollut puutteita monessa kunnassa.
Sosiaalityöhön on varattava riittävät resurssit, jotta varmistetaan, etteivät laissa säädetyt määräajat ylity ja että kiireellisiin palvelutarpeisiin voidaan vastata riittävän nopeasti.
Järjestöjen rahoituksen turvaaminen
Kansalaisjärjestötoiminta on demokratian ydintä. Rahoituksen riippumattomuus poliittisista suhdanteista takaa moniäänisyyden, osallisuuden ja kansalaisvaikuttamisen toteutumisen monille ihmisille. Järjestöt tuovat yhteiskunnalliseen keskusteluun niiden ihmisten näkökulmaa, joilla ei ole voimia tai keinoja tuoda mielipidettään esille. Sote-järjestelmä tarvitsee järjestöjä tuekseen. Koronan jälkeisessä Suomen jälleenrakentamisessa järjestöjen rooli tulee vielä enemmän korostumaan ruohonjuuritasoisessa auttamistyössä, ja tälle tulee turvata resurssit julkisen palvelun rinnalla.
Kehitysvammaliiton mielestä Liikasen työryhmän esittämä osittaisuudistus on kannatettavin vaihtoehto järjestöjen rahoituksen uudistamiseen. Mallissa rahapelitoiminnan tuotto säilyy kehyksen ulkopuolisena ja tuotto käytettäisiin korvamerkittynä säädettyihin tarkoituksiin. Osa rahapelituotoista ja näillä rahoitettavista menokohteista siirrettäisiin pysyvästi valtion yleisillä budjettivaroilla rahoitettavaksi.
Lisätietoa:
Toiminnanjohtaja Marianna Ohtonen, Kehitysvammaliitto, p. 09 3480 9214, marianna.ohtonen(at)kvl.fi
Kansalaisuusyksikön johtaja Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto, p. 040 741 6179, susanna.hintsala(at)kvl.fi