Lapset ja nuoret

Suurin osa vammaisista lapsista on varhaiskasvatuksen piirissä inklusiivisesti eli samoissa ryhmissä kuin kaikki muutkin lapset.

Peruskouluvaiheessa kuntakohtaiset erot ovat jo suuria. Suomessa on kuntia, jotka pyrkivät monin eri tavoin tarjoamaan myös vammaisille lapsille mahdollisuuksia tehdä valintoja koulupolullaan. Tavallisempaa kuitenkin  on, että vammainen lapsi ei saa mahdollisuutta käydä peruskouluaan yleisopetuksen luokassa, vaikka perhe niin haluaisi. Tarjolla on vain erityisluokka tai -koulu.

Sama eriyttäminen jatkuu harrastustoiminnassa. Esimerkiksi kehitysvammaisille lapsille tarjotaan omia harrastusryhmiään sen sijaan, että heitä tuettaisiin osallistumaan samoihin harrastuksiin muiden lasten kanssa.

Tilastojen mukaan 114 kehitysvammaista lasta elää Suomessa edelleen laitoksissa.

Ammatillisen koulutuksen reformi ja siitä johtuvat säästöt ovat heikentämässä merkittävästi vammaisten nuorten mahdollisuuksia hankkia itselleen ammatti ja työllistyä.

Kehitysvammaliiton tavoitteet

Kehitysvammaliiton tavoitteena on, että kaikille lapsille ja nuorille taataan hyvän elämän edellytykset. Vammaisten lasten ja nuorten elämässä järjestelmä, joka erottelee heidät monilla elämänalueilla omiin erityisryhmiinsä, on usein karhunpalvelus myös aikuiselämää silmällä pitäen. Vammaisten lasten tulee voida olla osallisia ja toimia yhdessä muiden lasten ja aikuisten kanssa eri elämänalueilla. Näin he itse ja samalla myös muut yhteisön jäsenet tottuvat jo pienestä pitäen siihen, että heillä on oikeus osallistua ja olla mukana. Lapsena oleminen on samanlaista kaikille; siihen kuuluu leikki, kekseliäisyys, oivallukset, tutkimisen ja oppimisen ilo.

• Koulutuksellinen tasa-arvo: koulun tulee tarjota vammaisille lapsille vaihtoehtoja ja mahdollisuus käydä koulunsa yhdessä muiden lasten kanssa, inklusiivisessa opetuksessa eli yleisopetuksessa, kunkin lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan tuettuna.
• Lapsen oikeuksien toteutuminen.
• Lapsen kuuleminen. Myös vammaista lasta, jolla on vaikeuksia ilmaista itseään, pitää kuunnella ja kunnioittaa hänen kokemuksiaan ja toiveitaan oman elämänsä suhteen.
• Lapset pois laitoksista. Vammaisten lasten perheille on tarjottava riittävä tuki, jotta mahdollisimman moni voi asua lapsuudenkodissaan. Niille, jotka tämän jälkeen tarvitsevat ulkopuolista asuinpaikkaa, on tarjottava mahdollisuus asua kodinomaisessa ympäristössä.
• Vammaisten nuorten mahdollisuuksia ammatilliseen koulutukseen pitää kohentaa. Opiskelupaikkoja pitää lisätä ja opetussuunnitelmia uudistaa siten, että myös mukautetun opetussuunnitelman mukaisesti opiskellut voi suorittaa tutkinnon.
• Tuettua oppisopimuskoulutusta pitää voimakkaasti kehittää.
• Oppilaitoksille pitää turvata resurssit, jotta ne voivat antaa riittävästi lähiopetusta.
• Henkilökohtainen apu ja kuljetuspalvelut turvattava opiskelussa.
• Opettajien täydennyskoulutuksen resurssit on turvattava.
• Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tvt-taitojen oppimista on edistettävä.
• Oppimisympäristöjä on kehitettävä saavutettaviksi, mm. digisovellukset
• Sote-alueille tarvitaan FASD-palveluneuvojia ja -tukipisteitä, jotka auttavat FASD-henkilöitä, heidän perheitään ja sijaisvanhempiaan saamaan tietoa ja oikeanlaista kuntoutusta ja palveluja. Lisäksi tukipisteet konsultoivat ammattilaisia, jotka kohtaavat FASD-henkilöitä työssään.
• Lasten ja perheiden palveluihin tulee luoda sote-uudistuksen yhteydessä valtakunnalliset osaamis- ja tukikeskukset vaativan erityisen tuen turvaamiseksi.

Kehitysvammaliiton toimenpiteet

Kehitysvammaliitto toimii vammaisten lasten ja nuorten paremman elämän puolesta

• vaikuttamalla lainsäädäntöön ja palvelurakenteen uudistamiseen
• kouluttamalla lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia
• tuottamalla lapsille ja nuorille materiaalia opetukseen, kuntoutukseen ja vapaa-aikaan
• edistämällä vammaisten nuorten työllistymismahdollisuuksia ja tuetun oppisopimuskoulutuksen käyttöönottoa
• kehittämällä sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vuoksi vammautuneiden lasten ja nuorten palveluja (ks. FASD).

Keskeisiä vaikuttamistoiminnan kohteitamme:

• valtakunnallinen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
• vammaislakien yhteensovittaminen (Valas-lainsäädäntö)
• vaikuttaminen sote-uudistukseen
• vaikuttaminen ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöön
• kouluinkluusion edistäminen (Tavoite 24 – Mukana vai ei? -kampanja)

Ketju-lehti kertoo lapsista ja nuorista

• Lue Kuin oma poika -juttu Ketjun verkkolehdestä (ketju-lehti.fi)
• Kaikki lapsia ja nuoria käsittelevät artikkelit Ketju-lehdessä (ketju-lehti.fi)