Lainsäädäntö
Hallituksella on käynnissä ja valmisteilla useita lainsäädäntöhankkeita, kärkihankkeita ja reformeja, jotka vaikuttavat Kehitysvammaliiton kohderyhmiin ja jäsenistöön – kehitys- ja puhevammaisiin ihmisiin, palveluntuottajiin ja alan ammattilaisiin. Myös reformi kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsimiseksi ja ammatillisen koulutuksen reformi heijastuvat liiton kohderyhmiin ja jäsenistöön.
Sote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauslainsäädännön uudistaminen
Sote-uudistus voi lisätä eri kunnissa asuvien henkilöiden yhdenvertaisuutta, kun laajan väestöpohjan maakunnat ovat yksittäisten kuntien sijasta vastuussa palvelujen järjestämisestä. Käytännössä palvelujen yhdenvertaisuus edellyttää kuitenkin myös entistä monipuolisempien toteutustapojen kehittämistä, mm. kotiin vietäviä asiantuntijapalveluja, etäkonsultaatiota jne.
Muutokset sote-palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa eivät saa johtaa tilanteeseen, jossa vammaisen ihmisen koko elämään vaikuttavat päätökset tehdään kuulematta vammaista ihmistä itseään. Henkilökohtainen budjetointi ja muut asiakkaan valinnanvapautta tukevat järjestelmät tulee ottaa käyttöön myös vammaispalvelujen kehittämisessä. Vammaisten ihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet on turvattava uudistuksessa. Maakuntiin tarvitaan maakunnalliset vammaisneuvostot, joissa on vammaisten henkilöiden, heidän omaistensa ja järjestöjen riittävä ja tasapuolinen edustus.
Liiton tavoitteena on, että myös vaativaa erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten, kuten FASD-lasten ja -nuorten, palvelut ja riittävä osaaminen turvataan sote-alueilla.
Vammaislainsäädännön uudistaminen
Vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuoltolain yhteensovittaminen uudeksi vammaislaiksi on välttämätöntä. Lakien yhteensovittaminen on olennaisen tärkeää kehitys- ja puhevammaisten sekä autismin kirjon ihmisten yhdenvertaisuuden, itsemääräämisoikeuden ja yksilöllisen tarpeen mukaisten palvelujen turvaamiseksi.
Kehitysvammaliitto pitää tärkeänä, että vammaisuutta kuvataan tulevassa vammaislainsäädännössä yksilöllisistä avun ja tuen tarpeista lähtien, ei diagnoosipohjaisena määrittelynä. Tulevan vammaislain tulee turvata vammaiselle henkilölle välttämättömän avun tai tuen saaminen niissä tavanomaisen elämän tilanteissa ja toiminnoissa, joista hän ei suoriudu ilman toisen henkilön apua. Lisäksi vammaispalvelut tulee kohdentaa pitkäaikaisesta vammasta tai sairaudesta johtuviin välttämättömiin ja toistuviin avun tai tuen tarpeisiin. Vammaislainsäädännön uudistamisen ja soteuudistuksen valmistelun tulee niveltyä saumattomasti toisiinsa.
Itsemäärämisoikeuslainsäädännön kokonaisuudistus
Kehitysvammalakia muutettiin kesäkuussa 2016. Muutoksilla vahvistettiin erityishuollossa olevan henkilön itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista. Lisäksi tavoitteena oli vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Erityishuollossa olevien kehitysvammaisten ihmisten oikeusturvaa vahvistettiin mm. säännöksin, jotka koskevat käytettyjen rajoitustoimenpiteiden kirjaamista ja jälkiselvittelyä, virka- ja vahingonkorvausvastuuta sekä tehostettua viranomaisvalvontaa.
Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta koskevan lainsäädännön valmistelua. Tässä valmistelutyössä tarkastellaan laajemmin sosiaalihuollon asiakaskuntaa, ja mukana ovat kehitysvammaisten ihmisten lisäksi mm. muistisairaat.
Työkyvyttömyyseläkkeen kannustinloukkujen purkaminen
Maassamme on noin 50 000 kehitysvammaista henkilöä, joista työikäisiä on noin 30 000. Vammaisten ihmisten osallistuminen työelämään ja sitä kautta kohtuullisen toimeentulon hankkimiseen on huomattavasti muuta väestöä hankalampaa, ja työeläkkeen kertyminen on näin ollen vähäistä. Vammaisten ihmisten huono taloudellinen tilanne heikentää heidän osallistumismahdollisuuksiaan. Toisaalta meillä ei ole varaa hukata vammaisten ihmisten panosta syrjäyttämällä heidät työntekijän ja veronmaksajan roolista.
Kehitysvammaliitto korostaakin, että vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia parantaa taloudellista tilannettaan ansiotyöllä on merkittävästi kohennettava. Työkyvyttömyyseläkkeen ja eläkkeensaajan asumistuen yhdistämistä ansiotuloihin on huomattavasti joustavoitettava. Joustavoittamisen konkreettisesta toteutusmallista riippumatta on välttämätöntä, että työtulojen lisääntymisen tulee aina kasvattaa työntekijälle käteen jäävän kokonaistulon määrää. Ratkaisun tulee myös kohdella eri vammaryhmiä yhdenvertaisesti.
Osatyökykyisten työllistymistä ja osallisuutta tukevan lainsäädännön uudistaminen
Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihankkeen tavoitteena on lisätä merkittävästi osatyökykyisten henkilöiden työssä pysymistä sekä työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Kehitysvammaliitto on mukana kolmessa alueellisissa kokeiluhankkeessa.
Julkisten palveluiden digitalisointi
Parhaimmillaan digitaaliset palvelut avaavat kansalaisille mahdollisuuksia hoitaa omia asioitaan itsenäisesti. Hyvin toteutettuina ne tukevat myös erityisryhmien itsemääräämistä ja kansalaisuuden toteutumista. Erityistä tukea ja apua tarvitsevien ihmisryhmien kannalta digitalisointiin liittyy kuitenkin myös vaaroja, joihin tulee kiinnittää huomiota.
Kehitysvammaliiton mielestä kognitiivinen saavutettavuus ja verkkosivujen kielen ja sisältöjen ymmärrettävyys pitäisi huomioida digitalisointiin liittyvissä uudistuksissa. Selkokielen tulisi olla digitaalisissa viranomaispalveluissa yksi kielivaihtoehdoista, jolloin se rinnastuu toisen kotimaisen kielen ja vähemmistökielen asemaan verkkopalveluissa.
Lisää aiheesta
- Kehitysvammaliiton kannanotot ja lausunnot
- Vaikuttamistoiminta
- Lait (verneri.net)
- Lainsäädäntö (ketju-lehti.fi)
