Lainsäädäntö
Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen ja vuoden 2025 alussa voimaan astunut uusi vammaispalvelulaki ovat viime vuosien merkittävimpiä lainsäädännöllisiä uudistuksia vammaisten ihmisten elämän kannalta.
Vammaislainsäädännön uudistaminen
Vammaispalvelulaki ja kehitysvammaisten erityishuoltolaki yhteensovitettiin uudeksi vammaispalvelulaiksi, joka tuli voimaan vuoden 2025 alussa. Kehitysvammaliitto on ilmaissut huolensa vammaispalvelujen tilanteesta huhtikuussa 2025.
Järjestöjen yhteinen kannanotto vammaispalveluista
Uuden vammaispalvelulain soveltamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta turvataan kaikille vammaisille ihmisille heidän välttämättä tarvitsemansa palvelut yhdenvertaisesti eri hyvinvointialueilla. Tähän tarvitaan sosiaali- ja terveysministeriöltä vahvaa valtakunnallista ohjausta. Vammaispalvelulain tulkinnassa ja toimeenpanossa on noudatettava YK:n vammaissopimuksen asettamia velvoitteita, joita ei voida ohittaa.
Itsemäärämisoikeuslainsäädännön kokonaisuudistus
Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta koskevan lainsäädännön valmistelua. Tässä valmistelutyössä tarkastellaan laajemmin sosiaalihuollon asiakaskuntaa, ja mukana ovat kehitysvammaisten ihmisten lisäksi mm. muistisairaat.
Työkyvyttömyyseläkkeen kannustinloukkujen purkaminen
Maassamme on noin 50 000 kehitysvammaista henkilöä, joista työikäisiä on noin 30 000. Vammaisten ihmisten osallistuminen työelämään ja sitä kautta kohtuullisen toimeentulon hankkimiseen on huomattavasti muuta väestöä hankalampaa, ja työeläkkeen kertyminen on näin ollen vähäistä. Vammaisten ihmisten huono taloudellinen tilanne heikentää heidän osallistumismahdollisuuksiaan. Toisaalta meillä ei ole varaa hukata vammaisten ihmisten panosta syrjäyttämällä heidät työntekijän ja veronmaksajan roolista.
Kehitysvammaliitto korostaakin, että vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia parantaa taloudellista tilannettaan ansiotyöllä on merkittävästi kohennettava. Työkyvyttömyyseläkkeen ja eläkkeensaajan asumistuen yhdistämistä ansiotuloihin on huomattavasti joustavoitettava. Joustavoittamisen konkreettisesta toteutusmallista riippumatta on välttämätöntä, että työtulojen lisääntymisen tulee aina kasvattaa työntekijälle käteen jäävän kokonaistulon määrää. Ratkaisun tulee myös kohdella eri vammaryhmiä yhdenvertaisesti.
Julkisten palveluiden digitalisointi
Parhaimmillaan digitaaliset palvelut avaavat kansalaisille mahdollisuuksia hoitaa omia asioitaan itsenäisesti. Hyvin toteutettuina ne tukevat myös erityisryhmien itsemääräämistä ja kansalaisuuden toteutumista. Erityistä tukea ja apua tarvitsevien ihmisryhmien kannalta digitalisointiin liittyy kuitenkin myös vaaroja, joihin tulee kiinnittää huomiota.
Kehitysvammaliiton mielestä kognitiivinen saavutettavuus ja verkkosivujen kielen ja sisältöjen ymmärrettävyys pitäisi huomioida digitalisointiin liittyvissä uudistuksissa. Selkokielen tulisi olla digitaalisissa viranomaispalveluissa yksi kielivaihtoehdoista, jolloin se rinnastuu toisen kotimaisen kielen ja vähemmistökielen asemaan verkkopalveluissa.
Lisää aiheesta
- Kehitysvammaliiton kannanotot ja lausunnot
- Vaikuttamistoiminta
- Lait (verneri.net)
- Lainsäädäntö (ketju-lehti.fi)
