Valmisteilla on laki osatyökykyisten työllistymistä tukevan erityistehtäväyhtiön perustamisesta. Lakiesityksen lähtökohtana on, että TE-toimistot valitsevat työnhakijoista ne, jotka asetetaan ehdolle yhtiön palvelukseen, ja yhtiö voi palkata työntekijänsä ainoastaan tästä joukosta. Kehitysvammaliitto kannattaa yhden lähettäjätahon mallia, koska se turvaa puolueettomuutta ja yhdenvertaisuutta, mutta kantaa huolta siitä, riittävätkö TE-toimistojen osaaminen ja resurssit.

Kehitysvammaliitto on huolissaan siitä, miten TE-toimistoissa osataan arvioida henkilöiden sopivuus yhtiön palvelukseen ja miten osataan arvioida henkilöiden kyky työskennellä yhtiön tarjoamissa työtehtävissä moninaisten ja vaihtelevien tukipalvelujen avulla.

Kehitysvammaliitto ehdottaa, että perustetaan esimerkiksi TE-toimiston organisoimana moniammatillinen arviointiryhmä, joka toimii henkilöiden lähettäjätahona. Tällä arviointiryhmällä on tärkeää olla läpinäkyvä kriteeristö ja arviointivälineet, joiden avulla henkilön työkykyä arvioidaan ja joka turvaa yhtiöön valittavien henkilöiden aidosti tasa-arvoisen kohtelun.

On myös varmistettava, että kaikki potentiaaliset työllistettävät henkilöt ohjautuvat ko. arviointiryhmän arvioitavaksi – myös muista väylistä kuin TE-toimiston sisältä, esimerkiksi kuntakokeiluista, mielenterveyskuntoutujien palveluyksiköistä tai kehitysvammapalveluista. 

Erityisesti on panostettava tiedotukseen ja aktiiviseen yhteistyöhön kuntien vammaispalvelujen kanssa, jotta myös sieltä on mahdollisuus tulla valituksi yhtiölle tarjottavaan työvoimaan. On myös muistettava, että avotyötoiminnassa olevien lisäksi myös työkeskuksissa työtoiminnassa alihankintatöitä tekevät kehitysvammaiset henkilöt ovat potentiaalisia työllistettäviä.

Kehitysvammaliitto ehdottaa, että kehitysvammaisia henkilöitä vastaanottaville TE-asiantuntijoill varmistetaan esimerkiksi koulutuksen avulla perustiedot kehitysvammaisuudesta, riittävät taidot ja osaaminen kehitysvammaisten henkilöiden kohtaamiseen ja heidän kanssaan kommunikointiin sekä näihin liittyvä materiaali, kuten sekokieliset oppaat, kuvakommunikaation työkalut sekä tuetun päätöksenteon menetelmät. Verkkopalvelujen tulee olla selkokielisiä, ja kaikkien materiaalien pitää olla saavutettavia.

Pidämme tärkeänä, että kehitysvammaisille työnhakijoille varmistetaan jokaisessa TE-toimistossa henkilökohtainen neuvonta, jotta he tulevat aidosti kuulluiksi ja heidän yksilölliset tarpeensa otetaan aidosti huomioon. Erittäin tärkeää on myös varmistaa, että TE-toimiston kaikissa toimipisteissä on tieto siitä, että myös työkyvyttömyysetuudella olevat voivat rekisteröityä työttömiksi työnhakijoiksi ja ovat siten oikeutettuja kaikkiin TE-palveluihin. 

Jatkotyöllistymisen osalta ehdotamme työllistämispalvelun asiakasyrityksille työllistämisvelvoitetta. Jos palveluksessa oleva henkilö on työskennellyt asiakasyrityksessä moitteettomasti esimerkiksi vuoden ajan, asiakasyrityksellä olisi velvoite rekrytoida henkilö omaan palvelukseensa. 

Jotta yhtiöstä eteenpäin työllistymisen tuki toteutuisi yhdenvertaisena kaikilla alueilla, on erittäin tärkeää, että yhtiö varmistaa laadukkaan työhönvalmennuksen tuen myös sellaisilla alueilla, joilla sitä ei kuntatoimijan puolelta ole tarjolla. Tähän liittyen on kehitettävä myös muuta lainsäädäntöä siten, että kuntia velvoitetaan tarjoamaan tuetun työllistymisen työhönvalmennusta sitä tarvitseville, mm. kehitysvammaisille henkilöille. Tällä varmistettaisiin työllistymisen tuki myös niille, jotka jäävät yhtiön ulkopuolelle. 

Kehitysvammaliitto antoi lakiesityksestä lausunnon 17.8.2021

Lisätietoa: toiminnanjohtaja Marianna Ohtonen, marianna.ohtonen(at)kvl.fi tai Kansalaisuusyksikön johtaja Susanna Hintsala, susanna.hintsala(at)kvl.fi