Kehitysvammaiset ihmiset maksavat vuokrassaan keskimäärin kaksi kertaa suuremman kiinteistöveron kuin muut kansalaiset. Euroina se merkitsee keskimäärin 0,50 €/m2/kk lisärasitusta kehitysvammaisille ihmisille.

Tämä johtuu verohallinnon tulkinnasta, jonka mukaan osa kehitysvammaisten ihmisten asumisesta ei ole vakinaista asumista. Kiinteistövero peritään tällöin yleisen veroprosentin mukaan. Muiden kansalaisten asumisessa se peritään vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentin mukaan, joka on pienempi.

Suurin osa kehitysvammaisista ihmisistä on vähävaraisia, joiden käyttöön kuukausittain jäävät tulot vuokran ja muiden pakollisten menojen jälkeen ovat pienet. Kaksinkertainen kiinteistövero pienentää käyttövaroja vielä 20-30 eurolla kuukaudessa.

Verohallinnon tulkinta poikkeaa esimerkiksi Tilastokeskuksen luokittelusta, jossa erityisryhmien asuinrakennukset luokitellaan asuinrakennuksiksi siinä missä pientalot, kerrostalot ja asuntolarakennuksetkin.

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta (KVANK) pitää korkeampaa kiinteistöveroa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan sopimuksen vastaisena ja vaatii kiinteistöverolain muuttamista siten, että vakituiseen asumiseen luetaan myös erityisryhmien palveluasuminen ja tuettu asuminen.

Lisätietoa:
KVANK:n työvaliokunnan puheenjohtaja Risto Burman, Kehitysvammaisten Tukiliitto, p. 050 5569900, risto.burman(at)tukiliitto.fi
KVANK:n työvaliokunnan varapuheenjohtaja Ilkka Jokinen, Vaalijalan kuntayhtymä, p. 050 60278, ilkka.jokinen(at)vaalijala.fi.
KVANK:n työvaliokunnan varapuheenjohtaja Marianna Ohtonen, Kehitysvammaliitto, p. 0408378340, marianna.ohtonen(at)kvl.fi