Kehitysvammaiset henkilöt oikeisiin töihin – keinoja on
Työharjoittelu ja tuettu työ lisäävät kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Sen sijaan työkeskukset eivät edistä kehitysvammaisten siirtymistä palkkatyöhön. Tuettu työ tarkoittaa, että työvalmentaja auttaa työnhakijaa työpaikan etsimisessä ja työnantajaa työolosuhteiden mukauttamisessa. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen, Kehitysvammaliiton ja THL:n kansainvälisestä tutkimuksesta.
Työ on jokaisen ihmisen oikeus. Suomen työikäisistä kehitysvammaisista henkilöistä kuitenkin vain kolme prosenttia on palkkatyössä. Iso-Britanniassa vastaava luku on 5 – 11 prosenttia ja Yhdysvalloissa noin 10 prosenttia. Suomessa on noin 40 000 kehitysvammaista henkilöä, joista 25 000 on työikäisiä.
”Mitä varhemmin kontakti työelämään syntyy, sitä paremmat mahdollisuudet kehitysvammaisella henkilöllä on työllistyä avoimille työmarkkinoille. Sopiva vaihe tutustua työelämään olisi 14 -16 -vuotiaana”, dosentti Nina Nevala Työterveyslaitoksesta kertoo.
”Ammatillinen koulutus ja siihen liittyvä työharjoittelu ja työssä oppiminen ovatkin hyvä perusta nuorten siirtymiselle palkkatyöhön. Ne eivät kuitenkaan pelkästään riitä, vaan tarvitaan myös muita toimia koulun jälkeen.”
Tuettu työ hyväksi osoittautunut keino
Yksi työllistymistä edistävistä keinoista on tuettu työ. Se tarkoittaa, että työvalmentaja auttaa kehitysvammaista henkilöä työpaikan etsimisessä, työelämävalmiuksien kehittämisessä, työelämään siirtymisessä ja tarvittaessa työuran aikana. Lisäksi työvalmentaja voi opastaa työnantajaa työllistämiseen ja mahdollisiin työjärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä.
Kehitysvammaliitolla on pitkäaikaista kokemusta tuetun työllistymisen edistämisessä ja näyttöä sen toimivuudesta. Parhaillaan on menossa Palkkaa mut -hanke, jossa levitetään työhönvalmennuksen toimintatapaa valtakunnallisesti.
Toinen hyvä esimerkki uudenlaisesta ajattelusta on työpajatoiminta. Esimerkiksi Helsingin Kalliossa sijaitseva IPIn Kulmakuppila on rohkeasti lähtenyt kokeilemaan kahvilatyöpajaa kehitysvammaisten työllistämisessä. Lyhty ry:n Ura-avain -tiimi on yksi Sitran Ratkaisu 100 – innovaatiokilpailun finaaliin päässeistä kisaajista.
”Meille on tärkeää, että kehitysvammaiset henkilöt ovat aktiivisesti mukana yhteiskunnassa ja saavat valmiuksia työelämään”, tiimivastaava Marja Visti-Koskinen sanoo.
Työkeskuksista ei päästä avoimille työmarkkinoille
Kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille tarjotaan työtoimintaa kuntien, kuntayhtymien, säätiöiden ja yksityisten toimijoiden ylläpitämissä työ- ja toimintakeskuksissa. Työtoiminta voi olla esimerkiksi tekstiili- ja puutyötä tai pakkausta.
”Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että työ- ja toimintakeskukset eivät edistä kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille”, dosentti Antti Teittinen Kehitysvammaliitosta kertoo.
”Tästä huolimatta viralliset tahot kuten koulu ja palveluntuottajat ohjaavat kehitysvammaisia henkilöitä edelleen avointen työmarkkinoiden sijaan työ- ja toimintakeskuksiin.”
”Oikea työpaikka” on kaikkien etu
”Oikea työpaikka” on monen kehitysvammaisen henkilön oma toive. Myös työnantajat ovat tyytyväisiä. Kehitysvammaiset työntekijät ovat sitoutuneita ja luovat positiivista ilmapiriä, osoittavat Kehitysvammaliiton ja Kuntoutussäätiön aikaisemmat tutkimukset.
”Avoimille työmarkkinoille työllistyminen on myös yhteiskunnan kannalta fiksu ratkaisu. Eläke ja palkka pitäisi kuitenkin joustaa keskenään nykyistä paremmin”, sanoo Nevala.
Parannuksia tähän odotetaankin hallituksen kärkihankkeelta ”Osatyökykyisille tie työelämään”.
Digitaaliset ratkaisut mielenkiintoinen mahdollisuus
Tutkijaryhmä piti mielenkiintoisina erilaisia digitaalisia ratkaisuja, joita oli kehitetty ja kokeiltu työsuoritusten tueksi eri ammateissa. Tällaisia olivat esimerkiksi äänimuistutteet tai työsuoritusten kertaaminen älypuhelimesta tai kämmentietokoneelta. Digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto työn tukena edellyttäisi Suomessakin yleistä asennemuutosta, resurssien suuntaamista työelämää tukeviin ratkaisuihin ja parempaa osaamista kaikilta toimijoilta.
Työterveyslaitoksen, Kehitysvammaliiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin, mitkä keinot tukevat kehitysvammaisen henkilön työllistymistä parhaiten ja mitkä puolestaan estävät työllistymistä.
Tulokset perustuvat katsaukseen valittuihin 33 kansainväliseen tutkimukseen, joihin osallistui yhteensä 108 452 henkilöä. Katsauksessa ei ole mukana suomalaisia tutkimuksia. Eri maissa kehitysvammaisia henkilöitä on noin prosentti väestöstä. Tutkimusta rahoitti Kela.
Kirjallisuuskatsaus: Nina Nevala, Irmeli Pehkonen, Antti Teittinen, Hannu T. Vesala, Pia Pörtfors, Heidi Anttila: Kuntoutuksen vaikuttavuus kehitysvammaisten henkilöiden toimintakykyyn ja työelämään osallistumiseen sekä työllistymistä estävät ja edistävät tekijät: järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus.
Lisätiedot:
Nina Nevala, dosentti, vanhempi tutkija Työterveyslaitos, nina.nevala[at]ttl.fi puh. 0407344166
Antti Teittinen, dosentti, tutkimuspäällikkö Kehitysvammaliitto, antti.teittinen[at]kvl.fi, p. 0504641451
Hannu Vesala, tutkija, Kehitysvammaliitto, hannu.vesala[at]kvl.fi, p. 045 77334489
IPI Kulmakuppila ja Lyhty ry: Marja Visti-Koskinen, Kahvila IPI Oy:n hall.pj. ja Lyhty ry:n kahvilatyöpajan tiimivastaava, marja.visti-koskinen@lyhty.net, puhelin 050 336 2379
Palkkaa mut -hanke, projektiipäällikkö Tea Kairi, Kehitysvammaliitto, p. 050 537 0196, tea.kairi[at]kvl.fi