Kehitysvammaliitto logo – Linkki etusivulle

Järjestöjen mukaan ehdotettu sääntelyratkaisu olisi YK:n vammaissopimuksen vastainen ja siksi esitystä ei voi viedä tässä muodossa eteenpäin. Palveluiden piiriin pääsemisen kynnystä pitää madaltaa, ei korottaa.

Hallituksen esitysluonnos uuden vammaispalvelulain soveltamisalan muuttamisesta on lausuntokierroksella. Soveltamisalaa koskevaa pykälää on muutettu niin, että se lakiin päätyessään korottaisi merkittävästi kynnystä päästä vammaispalveluiden piiriin.

Erityispalveluita voisi esitysluonnoksen mukaan saada vain, jos ensisijaiset yleispalvelut eivät olisi henkilön yksilöllisen palvelutarpeen ja edun kannalta sopivia ja riittäviä. Asiakkaan etua koskevaan sääntelyyn ehdotetaan lisäksi muutosta, jonka mukaan asiakkaan edun arvioinnissa ei jatkossa otettaisi huomioon palvelusta määrättävää maksua.

Erityispalveluita voisi toisekseen saada vain, mikäli niitä ei olisi ”järjestettävissä” yleislainsäädännön mukaan. ”On järjestettävissä” -kriteerin arvioinnissa ei otettaisi huomioon yleislainsäädännön mukaisten palveluiden saatavuutta ja toteutumista käytännön tasolla, vaan merkitsevää olisi se, millaisena palvelu tulisi lain mukaan järjestää. Tämä lähtökohta on tosielämälle vieras. On yleisesti tiedossa, ettei esimerkiksi sosiaalihuollon palveluilla mitenkään pystytä toteuttamaan vammaisten henkilöiden itsenäistä elämää, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta, joiden turvaamiseen vammaispalveluilla on vakiintuneesti pyritty.

Ehdotettu sääntelyratkaisu mahdollistaisi sen, että suuri osa vamman vuoksi välttämättömistä palveluista voitaisiin hivuttaa yleislainsäädännön, kuten sosiaalihuoltolain nojalla järjestettäviksi, kunhan yleislainsäädäntö on lain kirjaimen tasolla riittävän hyvää. Tämä tarkoittaisi sen vammaispoliittisen ja -oikeudellisen perusrakenteen romuttamista, että vamman vuoksi välttämättömät palvelut turvataan subjektiivisina, määrärahoista riippumattomina oikeuksina normaalisuus- ja yhdenvertaisuusperiaatteita toteuttaen siten, että vamman vuoksi tarpeellinen apu ja tuki on maksutonta. Muutos olisi perustavanlaatuinen ja pahimmillaan uhkaisi perustuslaissa turvattua oikeutta välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

Väliinputoajien määrä kasvaisi entisestään

Kehitysvamma- ja autismijärjestöt pitävät erittäin huolestuttavana myös sitä, ettei esitysluonnos lainkaan mainitse lakiuudistuksen keskeistä tavoitetta, jonka mukaan nykyjärjestelmän väliinputoajien, kuten autismikirjon ihmisten sekä lievästi kehitysvammaisten ihmisten tulisi päästä vammaispalveluiden piiriin yhdenvertaisin perustein. Väliinputoajien huomioimisen sijaan esitysluonnos toteaa nimenomaisesti, että osa nykyisin vammaispalveluita saavista ihmisistä voisi jatkossa jäädä niiden ulkopuolelle.

Ehdotetusta soveltamisalasäännöksestä on lisäksi poistettu jo hyväksytyn lain soveltamisalapykälään sisältyneet viittaukset YK:n vammaissopimukseen, jotka järjestöjen näkemyksen mukaan olisivat ohjanneet lain soveltamista ihmisoikeuspohjaiseen suuntaan. Näitä poistoja ei ole perusteltu lainkaan. Ratkaisu on ristiriidassa sen kanssa, että koko uuden vammaispalvelulain on sen esityöt (HE 191/2022 vp) huomioon ottaen tarkoitus perustua YK:n vammaissopimukseen ja toteuttaa sitä yhä paremmin.

Säästölaki rikkoisi perus- ja ihmisoikeuksia

Kehitysvamma- ja autismijärjestöt katsovat, että ehdotettu sääntelyratkaisu olisi YK:n vammaissopimuksen vastainen ja vaativat, ettei esitystä viedä tässä muodossa eteenpäin. Niiltä osin kuin jo hyväksytty soveltamisalasäännös toteuttaa vammaisten henkilöiden oikeuksia paremmin kuin esitysluonnoksen mukainen sääntely, näiden muutosten tekeminen olisi myös perus- ja ihmisoikeuksien heikennyskiellon vastaista.

Järjestöt korostavat, että kyseessä on säästölaki, joka toteutuessaan tarkoittaisi vuositasolla 60–70 miljoonan euron suuruista leikkausta vammaisten henkilöiden palveluihin hallitusohjelmaan verrattuna. Heikoimmassa asemassa olevilta leikkaaminen on vastoin Suomen perus- ja ihmisoikeusvelvoitteita.

Vammaisten henkilöiden oikeudet toteutuisivat huomattavasti paremmin siten, että uutta lakia sovellettaisiin 1.1.2025 lukien sellaisena kuin se alun perin hyväksyttiin niin, että soveltamista ohjataan sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimesta, lain toteutumista ja sen vaikutuksia seurataan tiiviisti yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa ja tarvittaessa ryhdytään korjaaviin toimiin.

Lisätietoja:

Autismiliitto, toiminnanjohtaja Satu Taiveaho, puh. 050 4097 940, satu.taiveaho@autismiliitto.fi
FDUV, toiminnanjohtaja Annette Tallberg-Haahtela, puh. 040 848 9300, annette.tallberg-haahtela@fduv.fi
Kehitysvammaisten Tukiliitto, toiminnanjohtaja Risto Burman, puh. 050 5569 900, risto.burman@tukiliitto.fi tai juristi Tanja Salisma, puh, 050 3160 663, tanja.salisma@tukiliitto.fi
Kehitysvammaliitto, toiminnanjohtaja Susanna Hintsala, p. 040 741 6179, susanna.hintsala@kvl.fi