Kehitysvamma- ja autismijärjestöjen terveiset hallitusohjelman toteutukseen ja budjettiriiheen

Huolenaiheet

Vammaispalvelujen leikkaukset

Kehitysvamma- ja autismijärjestöt vastustavat vammaispalvelulain voimaantulon siirtämistä. Vammaispalveluihin ei tule kohdistaa säästöjä. Kyse on välttämättömistä palveluista erityisen haavoittuvassa asemassa olevalle rajatulle ihmisryhmälle. Pääosin subjektiivisina oikeuksina turvattujen vammaispalvelujen järjestämistä ei Suomen perustuslain puitteissa tule säästösyillä rajoittaa. Välttämättömistä vammaispalveluista leikkaaminen ei tuo säästöä. Välttämätön tuen tarve vain siirtyy muualle ja tuottaa kustannuksia muissa, usein raskaammissa ja kalliimmissa palveluissa.

Vammaispalvelulain voimaantulon siirto lykkäisi myös perheiden akuutisti kaipaamaa tukea. Palvelujen puuttuminen vaikeuttaa työelämään ja koulutukseen pääsyä perheissä, joissa perheenjäsenen huolenpitoon ei ole saatu tarpeellisia vammaispalveluja, vaan läheinen on joutunut jäämään pois työelämästä usein jopa vuosien ajaksi. Sosiaaliturvan leikkaukset huonontavat tätä tilannetta entisestään.

Sosiaaliturvaleikkaukset

Hallitusohjelmassa suunnitellaan indeksijäädytyksiä, leikkauksia asumistukeen, toimeentulotukeen, työmarkkinatukeen ja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan sekä lapsikorotusten ja suojaosien poistamista. Lisäksi asiakasmaksuihin on tulossa korotuksia ja lääkkeiden arvonlisäveron korotus 10 %:sta 14 %:iin nostaa lääkkeiden hintoja. Huolemme on, että näiden leikkausten ja korotusten kerrannaisvaikutukset kohdistuvat pitkälti samoihin pienituloisiin ihmisiin. On tarkkaan selvitettävä, millaisia kerrannaisvaikutuksia näillä toimenpiteillä on, jottei esimerkiksi lisätä vammaislapsiperheiden lapsiköyhyyttä.

Järjestörahoituksen leikkaukset

Kehitysvamma- ja autismijärjestöt toteuttavat oikeuksien valvontaa, helposti ymmärrettävää neuvontaa ja matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää toimintaa, kuten yksinäisyyttä ehkäisevää vertaistukea. Lisäämme tietoa ja koulutamme. Ilman meitä kokemusasiantuntijoiden ääni ei kuuluisi. Tavoitamme erityisen haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä ja autamme heitä ja heidän läheisiään erityisissä elämäntilanteissa. Annamme myös kriisiapua. Tällaista tukea ei ole saatavissa mistään muualta. Mikään tästä ei toteudu ilman koordinoivaa rakennetta, ja se edellyttää rahoitusta. Monien kohderyhmissämme olevien ihmisten tilanteet vaikeutuisivat selvästi ilman järjestöjen tukea, mikä johtaisi kustannusten kasvuun sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Järjestörahoitukseen kaavaillut leikkaukset pitää peruuttaa. Kyse on suuresta leikkauksesta, joka veisi yli neljänneksen sote-järjestöjen julkisesta rahoituksesta. On tärkeää, että pysytään parlamentaarisessa sopimuksessa, jossa sovittiin järjestöjen toimintaedellytysten turvaamisesta. Esitetyt leikkaukset vievät pohjan tältä sopimukselta.

Hoiva-alan työvoimapula

Hallitusohjelmassa on hyviä kirjauksia työvoiman saatavuuden helpottamiseksi, mutta myös päinvastaisia toimenpiteitä, mm. kansainvälisen rekrytoinnin vaikeuttaminen. Työvoiman saatavuuden parantamiseksi on otettava käyttöön kaikki mahdolliset keinot, ei hankaloitettava sitä.

Myönteisiä linjauksia

Vammaisten ihmisten työllistymisen edistäminen

Myönteistä hallitusohjelmassa on mm. tahtotila edistää vammaisten ihmisten työllistymistä. Lineaarinen malli täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen palkan ja eläkkeen yhteensovittamiseksi on selkeä parannus. IPS-malli, joka mainitaan mielenterveyskuntoutujien työllistymisen yhteydessä, sopii erittäin hyvin myös kehitysvammaisten ihmisten työllistymisen tukemiseen, joten heidät pitää ottaa kohderyhmiin mukaan, kun IPS-mallin mukaista työllistämistä laajennetaan. Hallitusohjelmassa painottuu kokoaikatyö. Osa-aikatyön edistäminen olisi tärkeää niiden vammaisten ihmisten kannalta, jotka eivät kykene tekemään kokoaikatyötä.

Oppimisen tuen ja koulutuksen kehittäminen

Oppimisen tukea luvataan vahvistaa perusopetuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja lukioissa. Tämä on tärkeä uudistus, sillä varhaisella ja oikea-aikaisella tuella ehkäistään ongelmia ja syrjäytymistä. Positiivista on, että hallitus aikoo selkeyttää ja vahvistaa kolmiportaista tukea, yhtenäistää tuen ketjua varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, säätää lukiolaisten tukiopetuksesta ja kiinnittää huomiota nivelvaiheisiin mm. käynnistämällä selvityksen TUVA-koulutuksesta. Uudistusten toteuttamiseen tulee varmistaa riittävä rahoitus.

Itsemääräämisoikeuslain säätäminen

Itsemääräämistä koskevan lainsäädännön uudistaminen on tärkeää, ja se pitäisi toteuttaa suunniteltua aikataulua nopeammin. Nyt olisi arvioitava, onko tarvetta, missä muodossa ja missä laissa/laeissa säätää tahdosta riippumattomista vammaisten ihmisten palveluista sekä itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimien käytöstä vammaisten ihmisten palveluissa.

Henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotto

Henkilökohtainen budjetointi luvataan ottaa käyttöön vahvistamaan palveluiden saatavuutta. Henkilökohtaisella budjetilla toteutettavien palveluiden riittävällä rahoituksella tulee varmistaa, että ihmiset todellisuudessa saavat tarvitsemansa palvelut. Budjetin valitsemisen tulee olla asiakkaalle vapaaehtoista.

Selkokieli viranomaisviestinnässä

Positiivinen kirjaus hallitusohjelmassa on selkokielen tarpeen tunnistaminen viranomaisviestinnässä. Tämä edellyttää käytännössä resursseja mm. viestinnän henkilöstön koulutukseen.

Lisätietoa:

Toiminnanjohtaja Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto, p. 040 741 6179
Toiminnanjohtaja Risto Burman, Kehitysvammaisten Tukiliitto, p. 050 5569 900
Toiminnanjohtaja Satu Taiveaho, Autismiliitto, p. 050 4097 940
Varatoiminnanjohtaja (1.9.2023 alk. toiminnanjohtaja) Annette Tallberg-Haahtela, FDUV, p. 040 848 93 00