Kannustinloukut vaikeuttavat kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä
Kehitysvammaliitto korostaa, että vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia parantaa taloudellista tilannettaan ansiotyöllä on merkittävästi kohennettava. Työkyvyttömyyseläkkeen ja eläkkeensaajan asumistuen yhdistämistä ansiotuloihin on huomattavasti joustavoitettava.
Työtulojen lisääntymisen tulee aina kasvattaa työntekijälle käteen jäävien tulojen määrää.
Kehitysvammaliitto antoi lausunnon työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulon kannustinloukkujen vähentämisestä sosiaali- ja terveysministeriön järjestämässä kuulemistilaisuudessa 23.9.2016.
Kehitysvammaisuuden perusteella maksettava työkyvyttömyyseläke jää lepäämään, mikäli ansiotulot ylittävät 743,84 euroa kuukaudessa (vuoden 2016 tilanne). Ansaintaraja on sidottu indeksiin, joten indeksin laskiessa sallittujen tulojen määrä alenee – mikä entisestään hankaloittaa eläkkeen ja ansiotulon yhteensovittamista.
Ansaintaraja edellyttää työnantajalta, työntekijältä ja työhönvalmentajalta jatkuvaa, ajantasaista seurantaa, suunnittelua ja selvittelyä sekä poikkeusratkaisuja. Esimerkiksi ilta-, lauantai- ja sunnuntailisät, kokemuslisät, palkan yleis- ja henkilökohtaiset korotukset sekä tulospalkkiot johtavat siihen, että työntekijän työaikaa on lyhennettävä vastaavassa suhteessa, jotta hän voi vastaanottaa ko. lisät tai korotukset ilman ansaintarajan ylittymistä.
Vaihtoehtoisesti työnantajan on oltava tarjoamatta työntekijälle esimerkiksi ilta-, lauantai-, sunnuntai- tai ylityötä, mikä rajoittaa merkittävästi työnantajan mahdollisuuksia hyödyntää henkilöstöään kulloisenkin tarpeen mukaan.
Tilanne vähentää työnantajan motivaatiota pitää työkyvyttömyyseläkettä saava henkilö töissä ja toisaalta heikentää työntekijän motivaatiota jatkaa työntekoa. Ansaintaraja myös estää työntekijän ura- ja palkkakehityksen.
Seurannasta ja ennakoinnista huolimatta syntyy tilanteita, joissa ansaintaraja tahattomasti ylittyy. Tilanne voi tuottaa työntekijälle merkittäviä taloudellisia seuraamuksia. Ylitystilanteiden jälkiselvittely myös työllistää työnantajan, työntekijän ja työhönvalmentajan lisäksi muun muassa henkilön mahdollista edunvalvojaa ja Kelaa.
Eläkkeen lepäämään jättäminen ei ratkaisu
Kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke on mahdollista jättää lepäämään. Suurin osa ansiotuloja saavista kehitysvammaisista henkilöistä kuitenkin pitäytyy eläkkeessään ja työskentelee osa-aikaisesti siten, että työtulo jää eläkkeen ansaintarajan alle.
On arvioitu, että eläkkeensä lepäämään jättävän henkilön on ansaittava yli 1700 euroa kuukaudessa (vuoden 2014 tasossa), jotta työskentely on taloudellisesti kannattavaa verrattuna eläkkeen ja osa-aikatyön yhdistelmään. Harppaus ansaintarajan alle jäävästä työpanoksesta työpanokseen, jolla ansaitsee yli 1700 euroa kuukaudessa on useimmille kehitysvammaisille työntekijöille liian vaativa: jaksaminen ei riitä kokoaikatyöhön.
Lisäksi työnantajien työvoimatarpeet ovat kehitysvammaisille henkilöille soveltuvissa tehtävissä yleensä juuri osa-aikaisia.
Mielenkiintoa eläkkeen lepäämään jättämistä kohtaan vähentää myös se, että menettely kohtelee pitkäaikaissairaita ja vammaisia henkilöitä eriarvoisesti: eläkkeen lepäämään jättämisen kannustimena toimiva ylimmän vammaistuen suuruinen tuki myönnetään vain niille, jotka ovat ennen lepäämään jättämistä saaneet eläkkeensaajan hoitotukea. Suuri osa esimerkiksi kehitysvammaisista henkilöistä jää ilman tätä kannustinta.
Eläkkeensaajan asumistuki ei kannusta ansiotyöhön
Yleisessä asumistuessa on nykyisin käytössä 300 euron suuruinen ansiotulovähennys, eli asumistuen määrää laskettaessa jokaisen ruokakunnan jäsenen yhteenlasketuista ansiotuloista vähennetään 300 euroa kuukaudessa.
Eläkkeensaajan asumistuesta tämä ns. suojaosuus puuttuu, jolloin pienikin ansiotulo pienentää asumistukea, mikä puolestaan vähentää motivaatiota hankkia ansiotuloa.
Kehitysvammaliiton lausunto työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulon kannustinloukkujen vähentämisestä (pdf, 181 kt)