Kaikilla lapsilla on oikeus tulla kuulluksi heille tärkeissä asioissa. Tämä ei valitettavasti toteudu runsaasti tukea tarvitsevien vammaisten lasten osalta palvelujärjestelmässä. Tämä johtuu monestakin syystä.
Perhepalveluissa työtä tekevät ammattilaiset ovat kertoneet, että kiireen tuntu jää helposti päälle, jopa silloinkin, kun ei ole kiire. Yhtenä syynä tähän on, että asiakkaiden määrät suhteessa käytettävään aikaan ovat olleet liian suuria. Omaisen rooli on usein lapsen puolestapuhuja, vaikka pitäisi olla enemmän tukija. Omaisten kokemus on, että kohtaamisen hetkiä työntekijöiden kanssa on liian harvoin, ja päätöksiä tehdään myös kuulematta perhettä. Koronan seurauksena palveluiden tarve on edelleen kasvanut kriisi- ja poikkeustilanteessa, mutta palvelujärjestelmä ei ole pystynyt siihen vastaamaan. Perheiden huoli eriarvoisesta kohtelusta palveluissa on lisääntynyt.
Nyt tarvitaan konkreettisia toimia, jotta voimme kohdata lapset arjen hetkissä ja varmistaa kaikille lapsille kuulluksi tulemisen heille tärkeissä asioissa. Vammaisten lasten tuen tarve on kasvanut, kuten juuri julkaistussa STM:n työryhmän raportissa tuodaan hyvin esille. Tarvitsemme enemmän resursseja palveluihin sekä perheiden tukemiseen arjessa huomioiden jokaisen perheenjäsenen tuen ja avun tarpeet.
Mitä on hyvä elämä?
Lapsen kuulemisen tavoitteena on hyvä elämä lapselle. Mitä sitten tarkoitamme hyvällä elämällä?
Minua kuullaan -hankkeessa vammaiset lapset kuvailivat hyvää elämää: Se on sitä, että saa olla siellä missä muutkin ikäiset, on mahdollisuus käydä koulua, tutustua uusiin kavereihin, on mahdollisuus harrastaa sekä viettää aikaa vanhempien kanssa. Sitä, että aikuiset kuuntelevat, kehuvat ja kysyvät lapselta suoraan asioista. Uusien asioiden oppiminen ymmärrettävällä tavalla ja toiminnallisesti innostaa. Tutut rutiinit tuovat turvaa ja silloin sekaan mahtuu myös uusia, jännittäviä kokemuksia.
Samat tärkeät teemat toistuvat riippumatta millainen lapsen avun ja tuen tarve on. Ennen kaikkea lapsilla ja nuorilla on halu kuulua joukkoon, olla osa yhteisöä. Vammaisfoorumille tehdyssä vammaisten lasten ja nuorten osallisuuden kokemuksia kartoittavassa kyselyssä nousi esiin tärkeänä huomiona, kuinka pienemmätkin mahdollisuudet sosiaaliseen vuorovaikutukseen ovat runsaasti tukea tarvitseville vammaisille lapsille itsessään hyvin merkityksellisiä. Lisäksi niillä voi olla suuri vaikutus lasten myönteisiin kokemuksiin itsestään ja heidän hyvinvointiinsa. Sosiaalinen vuorovaikutus vahvistaa kokemusta yhteisyydestä.
Kuntavaaleissa valittujen poliitikkojen tehtävä on kehittää lapsiystävällistä toimintaa
Kuntapäättäjien tehtävä on arvioida päätöksiä tehdessään, miten ne vaikuttavat suoraan tai välillisesti lapsiin. Tämän arviointi onnistuu parhaiten, kun kuuntelee ja kohtaa kaikenlaisia perheitä ja heidän kanssaan arjessa läsnä olevia ammattilaisia. Tässä on keväällä valittaville kuntapoliitikoille tehtävää.
Me tarvitsemme rakenteita, jotka tukevat lapsiystävällistä toimintaa.
- Lapsen oikeuksien tulee olla kaiken toiminnan suunnittelun ja toteutuksen lähtökohta.
- Päättäjille sopiva työkalu on lapsivaikutusten arviointi. Päätöksiä pohtiessa tulee selvittää, toteutuvatko lapsen oikeudet ja millaisia hyötyjä tai haittoja lapsiin kohdistuu joko välillisesti tai suoraan päätösten seurauksena.
- Kaikkia lapsia tulee kuulla, kun tehdään heidän arkeensa vaikuttavia päätöksiä. Lapsilla on mielipiteitä ja kerrottavaa, jos mahdollistamme lapselle yksilölliset tavat ilmaista itseään riippumatta siitä, millä tavalla lapsi ilmaisee itseään ja mikä on lapsen ymmärryksen taso. Lapsen tapa kertoa voi olla esimerkiksi hyvin toiminnallinen. Tai hänen mielipiteensä voi tuoda esille siten, että lähi-ihmiset videoivat lapsen ilmeitä ja eleitä lapselle tärkeissä paikoissa.
Sanna Tuisku-Lehto
Suunnittelija, Minua kuullaan -hanke
Kehitysvammaliitto
Lapsilähtöisen toimintakulttuurin kehittäminen mielessä? Ilmoittaudu mukaan 28.1.2021 järjestettävään Ihmisoikeustekoja vammaisen lapsen arkeen -webinaariin! Lisätietoja ja ilmoittautumislomake:
https://www.minuakuullaan.fi/tapahtumia/28-1-2021-ihmisoikeustekoja/
Vastaa