Järjestöt huolissaan aikeista leikata vammaispalveluista

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hallitusneuvotteluissa on suunniteltu 1.3.2023 hyväksytyn vammaispalvelulain avaamista ja leikkauksia vammaispalveluihin. On sanottu, että uusi laki olisi tuomassa 0,5-1 miljardin lisäkustannukset, mikä on selvästi yliarvioitu. Arvio eroaa merkittävästi esimerkiksi STM:n arviosta, eikä ole mitään tietoa, mihin se perustuu.

Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, FDUV ja Autismiliitto vetoavat sen puolesta, että vammaispalvelulakia ei uudelleen avata eikä viivästytetä sen toimeenpanoa. Lain on tarkoitus astua voimaan 1.10.2023.

Ikääntymisrajauksen poisto ei tuo merkittäviä kustannuksia

Saatujen tietojen mukaan hallitusneuvotteluissa olisi kritisoitu erityisesti lain soveltamisalaa. Laista poistettiin perustuslaillisista syistä ikääntymisrajaus, mutta se ei tarkoita, että kaikkien iäkkäiden palvelut voitaisiin vastaisuudessakaan järjestää vammaispalvelulain perusteella.

Soveltamisalaa rajaavat edelleen tiukka vammaisen henkilön määritelmä sekä lain toissijaisuus ja vaatimus palvelukohtaisten myöntämisedellytysten täyttymisestä. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mukaan myös jatkossa tulee erottaa iäkkäille henkilöille heidän yksilöllisen tarpeensa mukaan järjestettävät palvelut (vanhuspalvelut) vammaisille henkilöille järjestettävistä erityispalveluista (vammaispalveluista).

Lisäksi tällä hetkellä voimassa olevassa laissa ikääntymisrajaus on vain henkilökohtaisessa avussa, joten muutos koskee vain sitä. Ikääntyvät ihmiset saavat myös nykyisin henkilökohtaista apua, jos tarve palvelulle ei perustu pääasiassa tavanomaiseen ikääntymiseen. Tilanne ei siten olennaisesti muutu.

YK-sopimus edellyttää sosiaalisen toimintakyvyn huomioimista

Uuden vammaispalvelulain soveltamisalassa määritellään YK:n vammaissopimuksen mukaisesti laajasti sitä, millaiset toimintarajoitteet aiheuttavat vammaisuutta. Erityisesti sosiaalisten toimintarajoitteiden huomiointi on herättänyt keskustelua soveltamisen piirin laajentamisesta.

Sosiaalinen toimintarajoite on välttämätöntä säilyttää soveltamisalassa, jotta myös erityisesti autismi- ja neurokirjon lapset pääsevät vammaispalvelujen piiriin, silloin kun he vammaispalvelulain mukaisia palveluja välttämättä tarvitsevat. Varhaiset, oikea-aikaiset ja oikeanlaiset palvelut ja tukitoimet erityisesti lapsuudessa ja nuoruudessa vähentävät yhteiskunnan kustannuksia. Tämä johtaa myös yksilöiden kannalta positiivisiin kehityskulkuihin, kuten koulusta valmistumiseen ja työllistymisen edellytysten parantumiseen.

Sosiaalisen toimintakyvyn huomiointi soveltamisalassa vähentää nykyisin yleistä väliinputoamista ja raskaampien ja kalliimpien palveluiden tarvetta sekä työelämästä syrjäytymistä.

Satsaus vammaispalveluihin on satsaus nuorten hyvinvointiin

Kustannussäästöjä ei synny säästämällä välttämättömistä vammaispalveluista. Välttämätön tuen tarve vain siirtyy muualle ja tuottaa kustannuksia muissa palveluissa.

Ennaltaehkäisevä ja varhainen tuki tulee nähdä sosiaalisena investointina, joka lisää ihmisten hyvinvointia ja säästää yhteiskunnan varoja. Palvelujen puute ja viivästyminen johtaa raskaampien ja kalliimpien erityistason palveluiden, kuten lastensuojelun ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon tarpeen kasvuun. Tuen ja palvelujen puute voi johtaa myös kouluakäymättömyyteen ja myöhemmin syrjäytymiseen, ja se tulee yhteiskunnalle kalliiksi.

Lisätietoa:
Susanna Hintsala, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaliitto, p. 040 741 6179
Risto Burman, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Tukiliitto, p. 050 5569 900
Lisbeth Hemgård, toiminnanjohtaja, FDUV, p. 040 526 43 69
Satu Taiveaho, toiminnanjohtaja, Autismiliitto, p. 050 4097 940