Internetin saavutettavuustyö käännekohdassa

Internetin saavutettavuus ja helppokäyttöisyys koskee meitä kaikkia. Aivan erityisen merkittävää se on varovaisestikin arvioiden sadoilletuhansille ihmisille. Motoriikkaan, oppimiseen ja ymmärtämiseen, muistiongelmiin tai lukitaitoihin liittyvät haasteet muodostavat usein esteen internetin palveluiden käytölle.

Erittäin tärkeitä saavutettavat verkkopalvelut ovat myös näkö- ja kuulovammaisille ihmisille sekä ikäihmisille. Internetissä tarjottavien palveluiden merkitys on kasvanut digitalisaation myötä, ja olisi tärkeää, että kaikki pystyisivät niitä käyttämään. Ikävä kyllä näin ei nyt ole.

Kehitysvammaliitto on tehnyt pitkään työtä verkon saavutettavuuden parantamiseksi. Painopisteenä on ollut palveluiden käytön helppous sekä palvelujen ja niiden sisältöjen ymmärrettävyys. Olemme nostaneet selkokielen osaksi verkon saavutettavuudesta käytävää keskustelua.

Perinteisesti debattia on hallinnut tekninen saavutettavuus eli esimerkiksi palveluiden käytettävyys ruudunlukuohjelmalla. Tällöin on helposti unohtunut verkon käytön helppous, ja esillä ovat olleet tekniset yksityiskohdat. Nykyisin tilanne on tasapainottunut ja saavutettavuuden kaikki osa-alueet osataan ottaa Suomessa melko hyvin huomioon.

Entäpä tuo otsikossa mainittu taitekohta, mitä se tässä yhteydessä merkitsee? Se merkitsee lainmuutoksia. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista edellyttää palveluiden saavutettavuutta. Artiklassa 21 todetaan, että sopimuspuolten on varmistettava keinot tarjota ”suurelle yleisölle tarkoitettua tietoa vammaisille henkilöille oikea-aikaisesti ja ilman lisäkuluja sellaisessa saavutettavassa muodossa ja sellaista saavutettavaa teknologiaa käyttäen, jotka soveltuvat eri tavoin vammaisille henkilöille”. Selvää tekstiä. Kyse onkin konkreettisesti perusoikeudesta. Yhdenvertaisuuden periaate ei toteudu, mikäli vain osa kansalaisista pystyy käyttämään verkon palveluita.

YK:n vammaissopimuksen lisäksi Euroopan unionin direktiivi julkisen sektorin elinten verkkosivustojen saavutettavuudesta on nyt edennyt vauhdilla. Suomessa asia on paraikaa valtionvarainministeriön työlistalla. Arvioiden mukaan syksyllä on valmista ja tämän jälkeen direktiivi on siirrettävä osaksi Suomen lainsäädäntöä. Aikaa on 21 kuukautta. Direktiivi koskee julkisen hallinnon verkkosivuja ja -palveluita mukaan lukien mobiilisovellukset. Tämäkin on selvää tekstiä ja kansallinen liikkumavara on kohtalaisen pieni.

Tulevat lakimuutokset ovat merkittäviä ja ne nostavat laajasti verkon saavutettavuuden painoarvoa IT-alan eri toimijoiden keskuudessa. Tässä asiassa myös Kehitysvammaliitto aikoo aktiivisesti olla mukana. Tässä on kansallisen lainsäädännön osalta vaikuttamisen paikka.

Verkkoa ei koskaan ole mahdollista saada kaikille täysin esteettömäksi. Järkevällä ja helppokäyttöisyyden perusperiaatteet huomioivalla suunnittelulla ongelmat voidaan suurelta osin poistaa. Onneksi lainsäädännön tasolla tähän nyt herätään. Toive saavutettavista tai ainakin saavutettavammista verkkopalveluista siis elää ja voi hyvin!

Sami Älli
Saavutettavuusyksikön johtaja
Kehitysvammaliitto