Heikoimmassa asemassa olevat kärsivät järjestörahoituksen leikkauksista

Hallituksen kehysriihessä tekemä päätös leikata sote-järjestöjen rahoitusta reilulla sadalla miljoonalla eurolla merkitsee avun ja tuen vähentämistä kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta ihmisiltä.

Järjestöjen apuun turvaudutaan usein silloin, kun julkiset palvelut eivät vastaa ihmisen tarpeisiin. Järjestöiltä haetaan neuvoja, tietoa ja tukea. Järjestöt auttavat kriisitilanteissa. Järjestöt kehittävät yhteistyössä oman kohderyhmänsä kanssa entistä parempia toimintatapoja, jotta arki vaikeassa elämäntilanteessa sujuisi. Järjestöt auttavat kohderyhmiään saamaan äänensä kuuluviin. Järjestöt jakavat erityisasiantuntemustaan päätöksentekijöille. Järjestöjen toiminta ennaltaehkäisee ongelmien syvenemistä.

Kaikki tämä on vaarassa, kun järjestöjen rahoituksesta lohkaistaan merkittävä pala pois. Kaupallista sektoria tällainen voittoa tuottamaton toiminta ei kiinnosta, ja julkinen sektori on jo nykyisten tehtäviensä kanssa pulassa.

Kehitysvammaliiton verkkopalveluista haettiin viime vuonna apua, neuvontaa ja materiaaleja yli kolme miljoonaa kertaa. Yli 5000 ihmistä osallistui koulutuksiimme, joilla levitimme tietoa ja osaamista jolla parannetaan kehitys- ja puhevammaisten ihmisten elämänlaatua. Tarjosimme vertaisryhmätoimintaa nuorille, joilla on äitinsä raskaudenaikaisen alkoholinkäytön seurauksena syntynyt vamma. Vertaisryhmät auttavat nuoria selviytymään elämässään ja pääsemään mm. työelämään. Tuimme puhevammaisten, olemuskielellä kommunikoivien ihmisten läheisiä niin, että he oppivat entistä paremmin ymmärtämään puhumattoman henkilön viestejä. Autoimme viranomaisia ja ammattilaisia käyttämään selkokieltä, mikä helpottaa ihmisiä, joilla on ymmärtämisen ja lukemisen vaikeuksia.

Tietävätkö poliitikot, mistä kaikesta he leikkaavat, kun he leikkaavat sote-järjestöiltä? Järjestöjen tehtäviä ei voi vain jättää tekemättä ja odottaa, että kaikki jatkuu entisellään. Tekemättä jättämisen seuraukset kaatuvat väistämättä jonkin muun tahon kontolle, kun järjestöiltä viedään toimintamahdollisuudet. Matalan kynnyksen avun ja ennaltaehkäisevän toiminnan puuttuessa ongelmat kärjistyvät ja tarvitaan entistä järeämpiä – ja kalliimpia – palveluja muun muassa hyvinvointialueilta korjaamaan syntyneitä vaurioita. Sote-järjestöjen tarjoama tuki on juuri nyt tärkeämpää kuin koskaan, kun sosiaaliturvaa karsitaan kovalla kädellä ja sen seurauksena köyhyys lisääntyy ja syrjäytymisen uhka koskettaa entistä useampaa.

Ei sovi myöskään unohtaa, että järjestöt ovat myös merkittävä osa kansalaisyhteiskuntaa ja toimivaa demokratiaa. Sote-järjestöissä toimii vapaaehtoisina noin 500 000 suomalaista. Järjestöt ovat tärkeä kansalaisvaikuttamisen kanava. Ne tuovat päättäjille esiin niiden ihmisten ääntä, jotka yksin eivät tule kuulluiksi. Sivistysmaa Suomen soisi edistävän kansalaisyhteiskunnan toiminnan mahdollisuuksia, mutta nyt toimitaan päinvastoin, kansalaisyhteiskunnan elintilaa kavennetaan. Heikoimmat on silloin entistä helpompi unohtaa.

Ymmärrämme, että Suomen talouden tilanne on tukala ja valtiontalouden alijäämää tulee sopeuttaa. Mutta toivomme, että se tehdään oikeudenmukaisella tavalla.

Lisätietoa:

Toiminnanjohtaja Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto, p. 040 741 6179