Hallitusohjelmassa monia lupaavia kirjauksia kehitysvammaisten ihmisten kannalta

Kehitysvammaliitto kiittää hallitusohjelman lupaavista kirjauksista koskien kehitysvammaisia henkilöitä. Olemme erityisen iloisia, että selkokielen käytön lisääminen on nyt kirjattu hallitusohjelmaan. Selkokieli nähdään hallitusohjelmassa keinona vahvistaa yhdenvertaisuutta ja yhdistetään erityisesti viranomaispalveluiden saatavuuteen. Toivottavasti tämä on askel kohti tavoitettamme, että selkokieli saadaan lakiin.

Olemme myös tyytyväisiä, että hallitus on sitoutunut saattamaan kehitysvammaisten laitoshoidon purun loppuun.

Panostukset kehitysvammaisten ihmisten palkkatyöllistymiseen ovat samaten tervetulleita. Työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamista tulisi kehittää niin, että laajennetaan hallitusohjelmassa mainittu lineaarinen malli myös täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä oleville vammaisille henkilöille.

Vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus on varmistettava vammaislainsäädännön uudistamisessa.

Näemme tärkeänä, että perusturvan tasoa korotetaan, ja uudistuksen tavoitteena on ihmisten näkökulmasta selkeä järjestelmä. Joustava perusturva tukee vammaisia ihmisiä vahvistaen toimintakykyä ja hyvinvointia sekä vähentäen köyhyyttä.

Kehitysvammaliitto on mielellään mukana tarjoamassa asiantuntemustaan työryhmille, jotka jatkavat näiden teemojen valmistelua.

Keskeisiä poimintoja hallitusohjelmasta

Vammaisten ihmisten yksilöllisten tarpeiden parempi huomioon ottaminen toteutetaan osana vammaispalvelulain uudistusta. Samalla kokeillaan kehitysvammaisten henkilökohtaisia budjetteja. Kokeilujen yhteydessä arvioidaan myös lainsäädännön muutostarpeet.

Vahvistetaan lainsäädännöllä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttäjien itsemääräämisoikeutta.

Kehitysvammaisten laitoshoidon purku saatetaan loppuun ja mahdollistetaan kehitysvammaisten ja autismin kirjon nuorten ja aikuisten itsenäistyminen tukemalla yksilöllisten tarpeiden mukaisten asuntojen hankintaa ja asuntokohteiden rakentamista tavallisille asuinalueille.

Vanhusten ja vammaisten tietoisuutta omista oikeuksistaan vahvistetaan ja niiden tosiasiallista toteutumista tuetaan.
Hallituksen tavoitteena on nostaa vaikeasti työllistyvien osatyökykyisten, vammaisten, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien palkkatuen enimmäismäärää.

Toteutetaan osatyökykyisille suunnattu työkykyohjelma, jolla helpotetaan heidän työllistymistään. Erityisen tuen tarpeessa olevien (muun muassa osatyökykyiset, maahanmuuttajat, vammaiset, nuoret, ikääntyneet) pääsyä työllistymistä edistävien ja yksilöllisten palveluiden piiriin tehostetaan. Työhönvalmentajien saatavuutta parannetaan TE- ja sosiaalipalveluissa.

Hallituksen tavoitteena on, että julkisiin hankintoihin asetetaan ehto sosiaalisesta työllistämisestä. Puretaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden työnteon estäviä kannustinloukkuja ottamalla käyttöön osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarinen malli.

Kehitetään ikääntyneiden asumisen hyviä ratkaisuja, kuten yhteisöllistä asumista ja yhteisökotien rakentamista yhdessä kuntien kanssa. Edistetään esteettömyyttä hissi- ja esteettömyysavustuksilla, mikä hyödyttää ikääntyneiden lisäksi monia muita väestöryhmiä.

Sähköisten palveluiden esteettömyyttä parannetaan. Erityistä huomioita kiinnitetään viranomaiskieleen. Selkokielen käyttöä lisätään, jotta palvelut olisivat kaikkien saatavilla. Viranomaispalveluja kehitetään sellaisille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää sähköisiä palveluja.

Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen on keskeinen tavoite, joka ohjaa kaikkea hallituksen päätöksentekoa. Hallitus korottaa perusturvaa.

Tarkastellaan erityisopetuslainsäädännön ja siihen liittyvän inkluusion toimivuutta ja näihin kohdennettujen resurssien riittävyyttä muun muassa oppilaiden yhdenvertaisuuden ja opettajien jaksamisen näkökulmasta.

Oppivelvollisuuden laajentaminen edellyttää toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta. Valmistelun yhteydessä käydään läpi toisen asteen keskeyttämisen syyt ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi sekä tehdään selvitys maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta ja oppimateriaalikustannusten alentamisesta ja ryhdytään sen pohjalta tarvittaviin toimenpiteisiin aidosti maksuttoman toisen asteen koulutuksen toteuttamiseksi.

Selvitetään nykyisen hankintalain mahdollisia muutostarpeita sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä.

Vahvistetaan sote-järjestöjen toiminnan edellytyksiä sekä tuetaan järjestölähtöisen työn uudistamista ja monimuotoisuutta.

Lisätietoa:
Toiminnanjohtaja Marianna Ohtonen, p. 040 837 8340
Kansalaisuusyksikön johtaja Susanna Hintsala, p. 040 741 6179