Kehitysvammaliitto logo – Linkki etusivulle

Kehitysvammaliitto on huolissaan siitä, ettei valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä edelleenkään uudelleenarvioida sosiaali- ja terveydenhuollon aiempia leikkauksia eikä tulevia järjestörahoituksen leikkauksia, jotka kaikki kurjistavat samojen, jo ennestään heikossa asemassa olevien kohderyhmien tilannetta.

Jo tehtyjen rajujen leikkausten lisäksi nyt on tulossa mm. erittäin kovat terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset, lisää heikennyksiä asumistukeen ja säästövaatimuksia hyvinvointialueille.

Tilanne alkaa olla kestämätön.

Lievästi kehitysvammaiset ihmiset ovat tyypillinen esimerkki niistä väestöryhmistä, jotka kärsivät eniten nykyisistä leikkauksista. Kehitysvammaisia ihmisiä on Suomessa noin 50 000, joista puolet on lievästi kehitysvammaisia. Kehitysvammapalveluiden piirissä on hieman yli 20 000 henkilöä – he ovat yleensä runsaammin apua tarvitsevia.

Suuri osa lievästi kehitysvammaisista ihmisistä on kehitysvammapalvelujen ulkopuolella. He pärjäilevät joten kuten itsenäisesti, mutta elämässä on usein monenlaisia haasteita ja riskejä. Työllistyminen on vaikeaa ja moni onkin työelämän ulkopuolella. Osalla on terveysongelmia ja suuria lääkemenoja. Raha-asioiden hoito on haasteellista ja siitä voi seurata ylivelkaantumista. Jopa leipäjonot ovat osalle tuttuja. Jotkut ajautuvat päihdeongelmiin, ja myös riski joutua erilaisen hyväksikäytön kohteeksi on suuri.

”Tämä ihmisryhmä ei työllisty hallituksen tämänhetkisten kannustimien avulla. Kun tähän lisätään tehdyt ja tulossa olevat sosiaaliturvan heikennykset ja maksujen korotukset, on yhtälö kohtuuton. Heiltä otetaan vain pois antamatta mitään tilalle. Heikoissa kantimissa oleva pärjääminen uhkaa romahtaa, ja palvelujen ulkopuolella olevista voi tulla palvelujen suurkuluttajia”, Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Susanna Hintsala sanoo.

Lievästi kehitysvammaisten ihmisten lisäksi toinen vastaava, suuri, mutta näkymättömissä oleva riskiryhmä ovat ihmiset, joilla on äitinsä raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä johtuvia neurologisia vaurioita (FASD) ja sen tuottamia elämänhallinnan haasteita. He ovat suurelta osin palvelujärjestelmän väliinputoajia ja syrjäytymisvaarassa.

Kehitysvammaliitto tuntee nämä kohderyhmät. Kehitysvammaliitto tarjoaa heille vertaistukea ja selkokielistä neuvontaa heille kuuluvista oikeuksista ja palveluista, tietoa päättäjille heidän tarpeistaan, keinoja auttaa sekä materiaaleja ja koulutusta, joita ammattilaiset ja omaiset tarvitsevat heidän tukemisekseen. Viime vuonna Kehitysvammaliiton neuvontapalveluissa vastattiin lähes 3000 kysymykseen. Selkokielisessä kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten verkkopalvelussa vieraili 84 819 käyttäjää.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitusleikkaukset rajuja

Hallitus ilmoitti kevään kehysriihen yhteydessä 130 miljoonan euron leikkauksista sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen. Järjestöiltä ollaan viemässä kolmannes rahoituksesta.

Nämäkin leikkaukset kohdistuvat lopulta yhteiskunnan heikompiosaisiin, järjestöjen toiminnan kohderyhminä oleviin haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin, jotka eivät kykene ilman järjestön apua ajamaan omaa etuaan.

Järjestöjen toiminnan tukeminen on ennalta ehkäisevää sosiaalipolitiikkaa, joka tuottaa pitkällä tähtäimellä kustannussäästöjä. Mahdollisimman varhain saatu tuki auttaa välttämään kalliita korjaavia palveluita. Jos järjestöjen toimintamahdollisuuksia heikennetään, tuhotaan samalla mahdollisuus ehkäisevän toiminnan tuottamiin säästöihin.

Tutkimusten mukaan 80 % sote-kustannuksista syntyy noin 20 % asiakasjoukon tarpeista. He ovat juuri niitä ihmisiä, joiden avuntarpeet ovat heikon elämäntilanteen vuoksi kasautunet (vammaisuus, pitkäaikaissairaudet, pitkäaikaistyöttömyys, heikot elinolot ym.). Jos heitä olisi tuettu tehokkaasti, olisi samalla voitu välttää suuria kustannuksia. Juuri heidän kohdallaan järjestöjen tuki on paitsi inhimillistä, myös taloudellisesti järkevää.

Samoihin väestöryhmiin eri suunnilta kohdistuvat leikkaukset heikentävät perustuslain turvaamaa ihmisten yhdenvertaisuutta. Ne lisäävät vastakkainasettelua ja eriarvoisuutta, mikä puolestaan vaarantaa yhteiskunnan turvallisuutta ja yhteiskuntarauhaa.

”Hallituksen tulisikin nyt budjettiriihessä ottaa uudestaan tarkasteluun tekemänsä ja suunnittelemansa leikkaukset ja kohtuullistaa ne. Heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämää on jo liiaksi kurjistettu”, Susanna Hintsala vaatii.

Lisätietoa:

  • Toiminnanjohtaja Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto, p. 040 741 6179
  • Asiantuntija Susanna Rieppo, Kehitysvammaliitto, p. 050 329 0511