Haavoittuvimmassa asemassa olevista on pidettävä huolta

Hallitusohjelmassa on paljon lupauksia pitää huolta haavoittuvimmassa asemassa olevista ihmisistä, mutta monet säästötoimet ja sosiaaliturvan heikennykset osuvat juuri heihin – esimerkiksi kehitys- ja puhevammaisiin ihmisiin.

Hallitus on päättänyt avata vammaispalvelulain uuteen valmisteluun. Kehitysvammaliitto on huolissaan, että syntyy uusia väliinputoajia, kun laista etsitään säästökohteita. Vammaispalveluille on varmistettava riittävä rahoitus, koska kyse on välttämättömistä palveluista, joita ilman vammainen ihminen ei pysty suoriutumaan arjestaan ja osallistumaan yhteiskunnan toimintaan. Ilman tukea jättäminen ei tuo todellista säästöä, sillä tuen tarve ei sillä poistu. Pahimmillaan ihminen joutuu siirtymään vammaispalveluista raskaampien ja kalliimpien palveluiden piiriin.

Kehitysvammaisista ihmisistä suurin osa on työelämän ulkopuolella ja hyvin pienituloisia. Asumistuen leikkaukset ja asiakasmaksujen korotukset vaikuttavat merkittävästi heidän toimeentuloonsa. Hallituksen tulee arvioida perusteellisesti kasvavien asiakasmaksujen ja sosiaaliturvan heikennysten kasautuvat vaikutukset. Haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille pitää mahdollistaa asiakasmaksujen huojennukset. Edullisempaan asuntoon muuttaminen ei asumispalveluissa tai tukiasunnoissa asuville kehitysvammaisille henkilöille ole vaihtoehto.

Myös kehitysvammaiset ihmiset työelämään

Hallitus haluaa vahvistaa osatyökykyisten, erityisesti vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua työelämään, mikä on myönteistä. Hallitus laajentaa IPS – Sijoita ja valmenna! -toimintamallia osatyökykyisten työllistämiseksi. Mallilla tuetaan mielenterveyden häiriöihin sairastuneita henkilöitä saamaan töitä avoimilta työmarkkinoilta ja pärjäämään työssään. Tämä malli sopii hyvin myös kehitysvammaisten ihmisten työllistymisen tukemiseen, ja heidät tulisi huomioida toiminnan kohderyhmänä.

Kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä edistää hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan lineaarinen malli eläkkeen ja palkan yhteensovittamiseen otetaan käyttöön myös täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä oleville. Tätä muutosta Kehitysvammaliitto on ajanut jo pitkään, ja se poistaa yhden kannustinloukun työllistymisen tieltä.

Selkokieli viranomaisviestinnässä

Positiivinen kirjaus hallitusohjelmassa on selkokielen tarpeen tunnistaminen viranomaisviestinnässä. Tärkeä on myös maininta vaihtoehtoisten palvelujen saatavuudesta niille ihmisille, jotka eivät pysty käyttämään yhä yleistyviä digitaalisia palveluita. Digitaalisten palvelujen kehittämisessä saavutettavuus ja helppokäyttöisyys ovat tärkeitä ohjenuoria.

Myönteistä on myös se, että itsemääräämisoikeutta koskevaa lakiuudistusta jatketaan. Henkilökohtainen budjetointi otetaan käyttöön vahvistamaan palveluiden saatavuutta, kuten myös palvelusetelit. Asumispalvelujen valikoimaa luvataan monipuolistaa, jotta se vastaisi paremmin vammaisten henkilöiden yksilöllisiin tarpeisiin. Hankinnoissa huomioidaan mahdollisuudet räätälöityihin suorahankintoihin ja elämänmittaisten palveluiden kohdalla palveluiden jatkuvuus.

Kehitysvammaliitto edellyttää, että mielenterveyspalveluita kehitettäessä myös kehitysvammaiset ihmiset huomioidaan, sillä he saavat tätä nykyä erittäin heikosti tukea mielenterveyden ongelmiin.

Osaavan henkilöstön saatavuus

Hallitusohjelman mukaan vammaispalveluiden henkilöstörakennetta arvioidaan yhdessä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyttä ja saatavuutta parantavien toimenpiteiden kanssa. Kehitysvammaliitto pitää tärkeänä lisätä koulutuspaikkoja, ja toivomme, että ehdottamamme yhteisöavustajan koulutus otettaisiin yhtenä koulutusvaihtoehtona mukaan helpottamaan vammaispalvelujen työvoimapulaa ja varmistamaan, että jatkossakin pystytään tarjoamaan laadukkaita vammaispalveluja.

Erityisopetuksen resurssit turvattava

Kuten hallitusohjelmassa todetaan, kaikki oppilaat ja opiskelijat eivät saa tällä hetkellä tarvitsemaansa tukea koulupolulla. On kannatettava tavoite selkeyttää oppimisen tukea ja yhtenäistää tuen ketju varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Varhaisella puuttumisella ehkäistään ongelmia, jotka käyvät kalliiksi sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Kehitysvammaliitto pitää tärkeänä koulun ja hyvinvointialueiden palveluiden tiivistä yhteistyötä ja erityisopetuksen resurssien turvaamista opetussektorin kehittämisessä.

Sote-järjestöjen rahoitusleikkaukset peruttava

Hallitusohjelmassa mainitaan useissa eri kohdissa tärkeä yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tarpeellisuus ja merkitys näkyy hallitusohjelmassa kautta linjan muualla, paitsi rahoituksessa. Hallitus kaavailee sote-järjestöjen rahoituksen supistamista 100 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 alkaen. Kehitysvammaliitto pitää suunniteltuja leikkauksia erittäin huolestuttavina. Näin suuret leikkaukset vaarantavat järjestöjen toiminnan ja kansalaisille tärkeän ruohonjuuritason tuen. Nämäkin leikkaukset vaikuttaisivat lopulta kaikkein heikoimmassa asemassa olevien elämään, joille kasautuvat myös monien muiden säästötoimien seuraukset. Kehitysvammaliitto edellyttää, että järjestörahoituksen leikkaukset perutaan.

Kehitysvammaliitto peräänkuuluttaa ihmisarvoisen elämän edellytysten turvaamista kaikille.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto, p. 040 741 6179

Kehitysvammaliiton hallitusohjelmatavoitteet