Tapasin parikymppisen Juman helmikuussa Sansibarissa, Tansaniassa. Hän on ulkoisesti ihan tavallisennäköinen nuori mies, printti T-paita, farkut ja hiukan ujon epävarma katse. Hänen elämänsä ei kuitenkaan ole soljunut kuin tavallisesti Sansibarissa. Juma on kehitysvammainen nuori.
”Poikani kävi kyllä tavallista peruskoulua, mutta oppimistulokset olivat heikkoja”, kertoi Juman isä. ”Hän jumittui jossain vaiheessa samalle luokka-asteelle, ei siirtynyt luokalta toiselle. Lopulta hän lopetti koulun”, isä jatkoi.
Kouluvaikeudet johtivat itsetunnon romahtamiseen ja eristäytymiseen. ”Poikani ei osallistunut paikallisen yhteisön elämään, eikä hänellä ollut ystäviä” totesi isä surullisena.
Juman koulutaival on tyypillinen. Sansibarissa on tosin kehittyväksi maaksi edistyksellinen, inklusiivinen koulujärjestelmä, mutta lapset ja nuoret – varsinkaan vammaiset – eivät opi elämässä tarvittavia asioita.
Kehitysvammaisten lasten ja nuorten vanhempainjärjestön ZAPDD:n koordinattorin Khamis Sururun mielestä Sansibarin järjestelmä ei ota huomioon vammaisia oppilaita. Se on muutoinkin vanhanaikainen, ja perustuu 1960-luvun brittiläiseen opetukseen. ”Viimeisimmät kansalliset kokeet menivät huonosti Sansibarissa kautta linjan”, kommentoi Sururu.
Opetusta ei ole tarpeeksi suunniteltu yksilöllisten tarpeiden mukaan. Lisäksi ylemmillä luokka-asteilla ja ammattikoulutuksessa oppikirjat ovat englanniksi, ei saarten pääkielellä swahiliksi.
Ei olekaan yllättävää, että eri syistä koulunsa keskeyttäneitä on Sansibarissa melko paljon. Pudokkaita varten on perustettu ”Alternative and Adult Learning Centre” eli opintojen täydennyskeskus, jossa voi omaan tahtiin suorittaa peruskoulun loppuun. Keskuksessa opiskelee mm. raskauden takia koulun keskeyttäneitä tyttöjä, nuoria, joilla on ollut sosiaalisia tai mielenterveysongelmia sekä jonkin verran vammaisia henkilöitä. Kehitysvammaiset nuoret eivät kuitenkaan hyödy tästäkään vaihtoehdosta merkittävästi.
Mutta palataan takaisin Jumaan. Mitä hänelle kuuluu? Juman elämä on muuttunut merkittävästi, kun hän on päässyt mukaan pilottiprojektiin, jossa valmennetaan kehitysvammaisia nuoria tavalliseen ammattikouluun.
Kehitysvammaliiton, FDUV:n ja Kehitysvammaisten Tukiliiton yhteisprojekti alkoi vuoden 2017 alussa. Pilottiin valitut kymmenen nuorta saavat opetusta kolmena päivänä viikossa viiden tunnin ajan. Opinnot sisältävät niin yleistietoa kansalaisuudesta, oikeuksista ja lisääntymisterveydestä kuin teemakohtaista valmennusta eri ammateista. Kolmen vuoden opiskeluun sisältyy myös kolmen kuukauden käytännön harjoittelujakso.
”Poikani on nyt avautunut ja osallistuu enemmän yhteisön elämään”, iloitsi isä. ”Uskon, että hänellä on mahdollisuus saada työtä ja elättää itsensä.”
Juma itse kertoi jo nyt tekevänsä puusepän keikkahommia, esimerkiksi hän on tehnyt ja myynyt tuoleja. ”Haaveilen tulevaisuudessa ostavani auton ja rakentavani oman talon”, hän sanoi onnellisesti nauraen.
Sisko Rauhala
Asiantuntija, kansainväliset hankkeet
Kehitysvammaliitto
Vastaa