Ammatillisesta koulutuksesta työelämään
Jokaisella vammaisella henkilöllä on oikeus koulutukseen yhdenvertaisesti YK:n vammaissopimuksen mukaisesti ilman syrjintää. Tämä edellyttää osallistavaa koulutusjärjestelmää kaikilla tasoilla ja mahdollisuuksia peruskoulutuksen lisäksi mm. ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sekä työn tekoon.
Koulutuksen laatu ja tulevien työntekijöiden osaamisen taso eivät saa laskea tai heiketä rahoitusperustan ja leikkausten sekä kokonaisuudistuksen myötä, Kehitysvammaliitto totesi lausunnossaan, jonka se antoi hallituksen ammatillista koulutusta koskevasta lakiesityksestä.
On tärkeää taata elinikäisen oppimisen ja urasuunnittelun mahdollisuus myös erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille.
Ammatillisen koulutuksen rahoitusta koskevat leikkaukset ovat kohdentuneet määräaikaiseen opetushenkilöstöön, eläköitymistä lähellä olevan henkilöstön järjestelyihin, irtisanomisiin sekä opetus- ja opiskelutiloihin.
Vuosina 2016–2018 tavoitteena ovat 273 miljoonan euron leikkaukset, joista 15 % kohdentuu oppilaitosten rahoitukseen. Aiempien leikkausten seurauksena rahoituksesta on kadonnut yhteensä 25 %. Yksittäisissä oppilaitoksissa lisäleikkauksia on tehty myös vähentämällä oppilaspaikkojen määrää.
Kehitysvammaliitto korostaa, että rahoituksessa on huomioitava erilaiset opiskelijaryhmät. Erityisoppilaitoksille on kohdennettava erillisrahoitus myös jatkossa ja turvattava alueellinen opiskelupaikkojen saatavuus. Myös yleisissä oppilaitoksissa opiskelevien erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kannalta rahoitusta on selkiytettävä. Vuositasolla tapahtuva rahoitukseen sidottu suunnittelu heikentää pitkäjänteistä ja seudullisesti tarkoituksenmukaista suunnittelua.
Opintososiaaliset edut
Kehitysvammaliitto esittää, että opintososiaalisista eduista määrättäessä tuodaan selkeästi esille, että erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opiskeluun liittyvän avustajan palkkauksesta ja muista työehdoista ja kustannuksista vastaa oppilaitos.
Koulutuksen järjestäjää koskeva yhteistyövelvoite tulee ulottaa myös sosiaalipalveluihin ja muihin opiskelijan opintojen kannalta merkityksellisiin tahoihin. Opiskeluun kuuluvia matkoja koskien säädetään selkeästi opiskelijan oikeudesta avustajaan matkan aikana.
VALMA ja TELMA
Kehitysvammaliitto pitää erittäin hyvänä, että valmentavat koulutukset VALMA ja TELMA säilyvät omina tutkintoinaan, mutta niitä pitää kehittää. Kehitysvammaliitto pitää erittäin tärkeänä, että osaamisperustaisuus ja yksilölliset opintopolut saadaan mahdollisiksi myös erityistä tukea tarvitseville nuorille. Rajapinta koulutuksen, kuntoutuksen, työllistymisen tukipalveluiden ja vammaispalveluiden välissä tulee saada näkyväksi ja tukemaan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ammatillista koulutusta.
Kehitysvammaiitto esittää, että VALMA- ja TELMA-koulutuksissa opiskelevien työssäoppiminen tapahtuu tavallisilla työpaikoilla kuten muillakin opiskelijoilla, mikä vahvistaa työelämävalmiuksien kehittymistä ja oppilaitosten työelämäyhteyksiä.
Yhteyttä työelämään vahvistettava
Reformin tavoitteena on vahvistaa ammatillisten opintojen työelämäyhteyttä. Jatkossa opinnot painottuvat aikaisempaa enemmän omatoimiseen opiskeluun ja osaamisen hankkimiseen työelämässä. Toteutuakseen nämä edellä mainitut edellyttävät aikaisempaa enemmän opettajien lisäksi ohjaajia, opinto-ohjaajia ja erityisesti työhönvalmentajia. Erityisesti tämä henkilöstön lisätarve korostuu erityistä tukea tarvitsevien tai muuta tukea opintoihinsa tarvitsevien opiskelijoiden kohdalla.
Kehitysvammaliitto esittää, että henkilöstömitoituksista ja rakenteesta määrätään selkeästi ja että koulutuksen järjestämisluvassa jokaista opiskelijaa kohden määritellään riittävä määrä työhönvalmentajia. Näin toimitaan esim. Saksassa, jossa on saatu hyviä tuloksia opiskelijoiden myöhemmässä työllistymisessä tavallisille työpaikoille.
Lisäksi Kehitysvammaliiton mielestä tuettu oppisopimuskoulutus tulisi yleistää nykyistä useammille koulutustasoille, -aloille ja ammatteihin. Edellytyksenä opiskelussa on sekä vammaisille opiskelijoille että työnantajille välttämättömän ryhmäkohtaisen työhönvalmentajan edellyttämän rahoituksen turvaaminen ja kyseisen resurssin selkiinnyttäminen lainsäädännöllä.